 |
|
Pertti Koivulahti 1975-1979
|
| |
"Komu" aloitti pitkän uransa syksyllä 1968 Tapparassa, missä hän myös päätti pelaamisensa viidenteen SM-kultaansa keväällä 1984. Lisäksi Koivulahdella on tilillään yksi Itävallan mestaruus (Klagenfurt kaudella 79-80). Mestaruuksien lisäksi Komu saalisti neljä SM-hopeaa ja yhden pronssin. A-maajoukkuetasolla Komu on esiintynyt 126 kertaa ja pelannut kuudesti MM-kisajoukkueessa. Pelaajauransa jälkeen Koivulahti menestyi Rauno Korven aisaparina Tapparan kultavuosina 80-luvulla. Suomen Jääkiekkoleijona no. 86.
|
| |
 |
|
Hannu Haapalainen 1979-1980
|
| |
Yhden kauden kapteenina toiminut Haapalainen saalisti urallaan viisi SM-kultaa ja kaksi hopeaa ja tuli kahdesti valituksi SM-liigan All Starsiin. Maajoukkueurallaan mies pelasi 100 kertaa A-maajoukkueessa ja edusti Suomea viidesti MM-kisoissa. Suomen Jääkiekkoleijona no. 85.
|
| |
| |
|
Pertti Koivulahti 1980-1983
|
| |
 |
|
Seppo Ahokainen 1983-1985
|
| |
Tässä vastaus triviakysymykseen "kuka ainoana pelaajana on toiminut koko kauden ajan sekä Tapparan että Ilveksen kapteenina?" Ahon saavutukset pähkinänkuoressa: viisi Suomen mestaruutta, yksi hopea, kaksi pronssia, 162 A-maaottelua, kahdeksan MM-turnausta ja yhdet olympialaiset. Suomen Jääkiekkoleijona no. 90.
|
| |
 |
|
Lasse Litma 1985-1986
|
| |
Tapparassa kuusi SM-kultaa ja yhteensä 11 SM-mitalia voittanut puolustaja Litma pelasi loisteliaan SM-liigauransa lisäksi neljät MM-kisat ja yhdet olympialaiset, yhteensä 108 A-maaottelua. Pääsi ainoan kapteenikautensa päätteeksi nostamaan Kanada-maljaa. Litma kuuluu suomalaisen kiekkoilun legendoihin, josta osoituksena tuli valinta Suomen Jääkiekkoleijonaksi no. 96.
|
| |
 |
|
Timo Susi 1986-1991
|
| |
Kouvolan lahja tamperelaiselle kiekkoilulle johti Tapparaa kentällä kolmen mestaruuden vuosina 86-88. Yhteensä Timi voitti Tapparassa kuusi Suomen mestaruutta ja nappasi myös yhden hopean ja pronssin. Susi oli myös mukana Calgaryn olympialaisissa hakemassa Suomen ensimmäistä arvokisamitalia. Yhteensä maaotteluita kertyi 148 kappaletta, joissa neljät MM-kisat ja kahdet olympialaiset. Suomen Jääkiekkoleijonaksi tämä maalitykki valittiin vuonna 2000 numerolla 120 ja pelinumero 10 jäädytettiin Hakametsän kattoon kauden 2005-06 alkajaisiksi.
|
| |
 |
|
Pekka Laksola 1991-1992
|
| |
Puolustaja Laksola oli uskollinen kasvattajaseuralleen 14 SM-liigakauden ja 590 liigaottelun ajan, kunnes siirtyi Saksan pääsarjaan Berlin Capitalsiin, josta palasi Tapparaan vielä reiluksi puoleksi kaudeksi 1998-99. SM-mitaleita "Löki" keräsi viisi, joista neljä kultaisia. A-maajoukkueessa Pekka esiintyi 59 kertaa, MM-kisoissa 4 kertaa. Laksola on kaikkien aikojen kakkonen Tappara-paidassa pelatuissa SM-liigaotteluissa, joita kertyi yhteensä 621.
|
| |
 |
|
Timo Jutila 1992-1996
|
| |
Maajoukkueen ikikapteeniksi ja suomalaisen kiekkoilun ikoniksikin nimetty Jutila on viime vuosien Suuria Suomalaiskiekkoilijoita siinä missä kolmikko Kurri-Selänne-Koivukin. 16-vuotiaana liigajoukkueeseen noussut Juti kokeili siipiään jo 80-luvun alussa Buffalossa, mutta NHL-ura ei auennut kuitenkaan ja Jutila palasi tuttuun Tapparaan. Välillä mies kiekkoili useamman vuoden Elitserienin Luulajassa ja kävi myös Sveitsissä, mutta palasi tuttuun ja turvalliseen Tapparaan 2+3-vuotisella sopimuksella. Kahden pelatun kauden jälkeen Juti laittoi luistimet naulaan ja siirtyi Tapparan organisaatiossa muihin tehtäviin. Tapparassa Jutila voitti viisi Suomen mestaruutta ja yhden hopean. Liigan All Starsiin mies valittiin viidesti. A-maajoukkueessa peräti 246 edustusta toi kahdeksat MM-kisat ja kolmet olympialaiset, joista saaliina MM-kulta, kaksi hopeaa sekä olympiapronssi. Jutin paita numero 7 nousi Hakametsän kattoon syksyllä 2005. Suomen Jääkiekkoleijonaksi Juti valittiin vuonna 2003 numerolla 132.
|
| |
 |
|
Harri Laurila 1996-1997
|
| |
80-luvulla pitkään Tapparassa puolustanut Laurila vieraili välillä aidan toisella puolella vihreämmällä ruoholla, mutta palasi kirvesrintoihin kesken kauden 1995-96. Seuraavalla kaudella Hate valittiin joukkueen kapteeniksikin, mutta se homma ei ottanut sujuakseen vaan Laurila luopui C-merkistä kesken kauden. Neljä SM-kultaa, hopean ja kolme pronssia voittanut Laurila valittiin koko liigan parhaaksi puolustajaksi vuonna 1992 ja mies on pelannut myös toiseksi eniten SM-liigan playoff-otteluja, yhteensä 94 kappaletta. A-maajoukkue-edustuksia on 58, mukana yhdet MM-kisat ja yhdet olympialaiset.
|
| |
 |
|
Valeri Krykov 1997
|
| |
"Vuosaaren postimies" oli pitkään Tapparan luottopelaajia, mistä kertoo myös kesken kauden tapahtunut valinta kapteeniksi Harri Laurilan tilalle. Paljasjalkainen helsinkiläinen tamperelaisseuran kapteenina, sellainenkin siis on nähty. On vahva ehdokas parhaaksi suomalaispelaajaksi, jota ei kertaakaan valittu A-maajoukkueeseen.
|
| |
| |
|
Timo Jutila 1997-1999
|
| |
 |
|
Pasi Petriläinen 1999-2000
|
| |
Jo 16-vuotiaana liigamiehistöön noussut Petriläinen valittiin Tapparan kapteeniksi, kun "Passo" oli jo pelivuosiltaan konkari kuudetta SM-liigakauttaan aloittamassa, mutta ikävuosia ei silti ollut kertynyt kuin vasta 21! Passon kapteenikausi olisi voinut sujua henkilökohtaisesti paremmissakin merkeissä, mutta mies hoiteli tehtävänsä kunnialla kauden loppuun vammoista huolimatta. Kauden jälkeen Petriläinen siirtyi Ruotsiin, josta teki paluun SM-liigaan mutta Turkuun. Kaudella 2003-04 hän puki taas ylleen kirvesrintapaidan. Passo on jo melkoinen A-maajoukkuekonkarikin ja meriittilistalla on myös alle 20-vuotiaiden MM-kultajoukkueen kapteenina. Kaudella 2006-07 hän uhkaili Seppo Ahokaisen asemaa toimiessaan väliaikaisesti Ilveksenkin kapteenina.
|
| |
 |
|
Janne Ojanen 2000-
|
| |
Pelaava Tappara-legenda ehti hoidella joukkueen varakapteenin tehtäviä vuosikausia ennen kuin hänet vihdoin nimettiin varsinaiseksi kapteeniksi. Janne on pitkän linjan tapparalainen ja nousi C rinnassaan Tapparan kaikkien aikojen pistepörssin ykköseksi ohi entisen legendaarisen kapteenin Timo Suden. Välillä Ojanen on pelannut myös NHL:ssä New Jersey Devilsin riveissä sekä Ruotsissa Malmössä. Toistaiseksi Jannella on kaapissaan kolme SM-kultaa ja kaksi hopea. A-maaotteluita on vyön alla 205, mukana kuudet MM-kisat ja kahdet olympialaiset. Saaliina on MM-kultaa ja -hopeaa sekä olympiahopeaa ja -pronssia. Janne oli myös kapteenina, kun Suomi voitti nuorten MM-kultaa vuonna 1987.
|