|
|
|
|
|
|
Helsinki 14.4.2002:
Jokerit - Tappara 2-1 (1-0, 1-1, 0-0)
Maalintekotaito ratkaisi
Tapparan osaksi tänäkin keväänä jäi saada kaulaansa katkeranmakuiset hopeamitalit. Edessä on
vain jossittelu, harmittelu ja analysointi, miksi taas päästiin näin lähelle, mutta ei kuitenkaan
loppuun asti. Jokerit voitti neljännen finaalin puolustamalla maalein 2-1, vei koko sarjan
otteluvoitoin 3-1 ja pääsi vihdoin ja viimein juhlimaan Suomen mestaruutta Hartwall Areenassa.
Jonkun kohtalonoikun vuoksi Tapparan murheen päiväksi tuli taas 14.4. Samalla päivämäärällä
viime keväänäkin kirvesrinnoille ripustettiin kaulaan vain hopeamitalit, kun muuta haettiin.
Ottelusarjan ratkaisuksi tuli taito. Siinä missä Tapparan kiekolliset taitoniekat hyytyivät
selvästi finaalipeleissä, niin Jokerien tähtikaarti astui edelleen esiin ja teki tarvittavat
osumat. Tapparan kolme parasta maalintekijää runkosarjassa - Janne Ojanen, Jussi Tarvainen
ja Jani Hassinen - onnistuivat neljässä finaalipelissä tekemään vain yhden maalin.
Jokerien maalitykeistä Frank Banham teki finaaleissa neljä maalia, ja lopulliset niitit
iskivät tänään tshekkitaiturit Pavel Rosa ja Vladimir Machulda.
Tappara oli tänään selkä seinää vasten. Se tarvitsi ehdottomasti voiton päästäkseen vielä
pelaamaan mestaruudesta. Jokereille riitti, kunhan se olisi maalin parempi tässä neljännessä
ottelussa. Sen se tekikin varsin kylmähermoisesti. Se iski kaksi maalia ja sen jälkeen
puolusti lähes virheettömästi ja nojasi viime kädessä loistavaan maalivahtiinsa Kari
Lehtoseen. Tappara yritti, rynni ja puski, pääsi tällä kertaa jopa laukaisupaikoillekin,
mutta Lehtosen yllättäminen onnistui taas vain kerran.
Ensimmäisenä kylmää vettä kirvesrintojen niskaan valutti Pavel Rosa, joka iski ylivoimalla
avausmaalin. Heti toisen erän alkuun Vladmir Machulda käytti Janne Grönvallin
peruuttelun hyväkseen ja pääsi riittävän lähelle ampumaan tappavan tarkan rannelaukauksen
pakin jaloista alakulmaan. Mestaruusviirejä alettiin jo viritellä ja Areenan jumbotronin
Jokerit SM-2002 -mainoksiakin uskallettiin salaa vähän kokeilla jo kesken pelin.
Tappara sai kuitenkin vielä etsikkoaikansa heti perään, kun oli taas yhden Ruudun vuoro
törttöillä. Kun nuorempi veli Tuomo oli juuri päässyt takaisin kehiin kahden ottelun
pelikieltonsa jälkeen, niin nyt oli isoveli Mikon vuoro "taklata" tapparalainen jäähän.
Esa Pirnes sai vastaanottaa Ruudun kyynärpään päähänsä ja joutui sivuun loppupeliksi.
Samoin joutui Ruutu viisiminuuttisen ja suihkukomennuksen takia.
Heti ensimmäisellä jäähyminuutilla Janne Ojanen onnistui kaventamaan ja herättämään
Tappara-toiveet. Melko pian maalinsa jälkeen Ojanen itse kuitenkin otti kampitusjäähyn ja ylivoimapeli
kuivui kokoon.
Tapparalla oli kuitenkin niin toisessa kuin kolmannessakin erässä huippupaikkoja tasoittaa.
Jussi Tarvainen, Tuomas Reijonen kahdesti, Sami Venäläinen, Marko Ojanen ja Marko Mäkinen
saivat huomata, ettei Lehtosen suojissa ole aukkoja, ja Jani Hassinen ja Janne Ojanen tykittivät
paikoistaan lujaa mutta ohi.
Tasoitusta haettiin viimeisille sekunneille asti hurjasti taistellen, mutta Jokerit taisteli
yhtä hurjasti ja purki kiekon toisensa jälkeen keskialueelle. Lopulta summeri armahti
kotijoukkueen ja laukaisi riemujuhlat.
Sarjan voittamiseen Tappara olisi tarvinnut ennen kaikkea parempaa maalintekotaitoa. Ensimmäisen
ottelun hurlumhein jälkeen Tappara onnistui tekemään vain kaksi maalia kolmessa ottelussa.
Vasta tässä neljännessä pelissä Tappara sai päälle sellaisen hengen ja yrityksen, jota se
olisi kaivannut kahdessa edellisessäkin pelissä. Kaiken kaikkiaan Tapparan koneesta jäi
puuttumaan yksi vaihde. Välieriin saakka pelin tasoa pystyttiin nostamaan, mutta finaaleihin
olisi pitänyt löytyä vielä pykälä lisää ja tänäkin keväänä se jäi löytymättä.
Pitkin kautta kävi selväksi, että Tapparan lyömiseen tällä kaudella tarvittaisiin todella
kova joukkue. Sellainen todella kova joukkue sitten löytyi finaalivaiheessa. Jokerit ajoitti
kuntonsa loistavasti ja pelasi finaaleissa mahtavaa kurinalaista jääkiekkoa, joka
jätti Tapparan aseettomaksi. Kari Haakanan johdolla sen puolustuspeli pimitti Tapparan
pois maalintekopaikoilta, sen kaksi vahvaa hyökkäävää ketjua voittivat Tapparan vastineensa
selvästi ja lopuista huolehti ihmenuorukainen Kari Lehtonen tolppien välissä. Iso plussa
pitää merkitä myös valmentaja Raimo Summasen nimen viereen. Mies sai ensimmäisellä
päävalmentajakaudellaan käsiinsä todella hurjilla hankinnoilla vahvistetun tähtirykelmän,
mutta Summanen piti langat käsissään ja sai tähdet pelaamaan joukkueen eteen. Siihen ei moni
valmentaja olisi kyennyt.
Jokerien mestaruutta ei voi asettaa kyseenalaiseksi - siksi paljon parempi joukkue se kaukalossa
oli. Siitä huolimatta tapparalainen voi jossitella, koska numerollisesti pelit olivat tasaisia,
ja toisessa ja kolmannessa pelissä sattui vielä kovia tuomariratkaisuja, jotka varmasti menivät
ihan oikein, mutta osuivat silti jokaisella kerralla Tapparaa vastaan. Takuulla ne söivät jossakin
alitajunnassa joukkueen henkistä vahvuutta, kun käytännöllisesti katsoen yksikään kiekko koko
finaalisarjan alun jälkeen ei tahtonut Tapparalle pomppia. Jokerien voittamiseksi Tapparalle
olisi ehdottomasti kelvannut onnettarenkin apu. Ilman onneakin Tapparan olisi pystynyt nähtyä
parempaan, mutta se ei saanut kaikkea osaamistaan itsestään irti. Paremmalle joukkueelle
tälläkin kerralla hävittiin, mutta se ei saa hopeaa maistumaan yhtään sen paremmalta.
Eipä tässä kai muuta kuin katse sumuisin silmin kohti uutta kautta. Taskussa on toinen
peräkkäinen kakkossija, joten ihan takapuolelleen kausi ei mennyt. Pelaajienkin kannattaa
muistaa, että liigassa on lähes kolmesataa muuta pelaajaa, jotka eivät päässeet edes kokeilemaan
mestaruudesta pelaamista eivätkä saaneet kauden päätteeksi kirjahyllynsä koristeeksi minkäänlaista
metalliläpyskää.
Onnea Jokereille. Loistava Joukkue isolla jiillä on mestaruutensa ansainnut.
Tero Aalto
Jussi Tarvainen (vasemmalla) ja Jani Hassinen osuivat molemmat runkosarjassa 24 kertaa maaliin, mutta finaaleissa kummankin saldoksi jäi nolla maalia.
OTTELUN TILASTOT:
1. erä
2. erä:
3. erä:
Jäähyt:
Maalivahdit:
Erotuomarit: Timo Favorin - Markku Kruus
Yleisöä: 13665
Palkitut:
Tapparan kokoonpano:
Pirneksen loukkaantumisen jälkeen:
12.57 1-0 Pavel Rosa (Kari Haakana, Vladimir Machulda) yv
23.38 2-0 Machulda (Tom Koivisto)
25.05 2-1 Janne Ojanen 2 (Janne Grönvall 3, Mikko Luoma 2) yv
Maaliton
Jokerit 2 x 2 min. ja Mikko Ruutu 5+20 min.
Tappara 4 x 2 min.
Kari Lehtonen, Jokerit 12+13+10=35 (.972)
Thomas Draper, Tappara 8+8+4=20 (.909), pois 58.41-60.00
Fair Play: Haakana, Jokerit
Expert: Machulda, Jokerit
*** Lehtonen, Jokerit
** Machulda, Jokerit
* Rosa, Jokerit
Meluzin - J.Ojanen - Hassinen, Grönvall - Luoma
M.Ojanen - Barkov - Tarvainen, Puistola - Mäntylä
Alanen - Pirnes - Venäläinen, Saravo - Kangasniemi
Venäläinen - Kuki - Mäkinen, Välivaara - (kiertävä)
(Reijonen)
Venäläinen - J.Ojanen - Hassinen
M.Ojanen - Barkov - Tarvainen
Meluzin - Alanen - Uhlbäck
Reijonen - Kuki - Mäkinen
Etusivu | Uutiset | Kokoonpano | Fanituotteet | Yritystuotteet | Liput, Kausikortit | Cheerleaders | Hallinto, historia | Kumppanit | Palaute | Linkit | Fan Club