Helsinki 26.2.2004
Jokerit - Tappara       1-2 (0-0, 0-2, 1-0)

Ketsuppipullo-Kontiolalle taas voittomaali

Tapparan 19-vuotias keskushyökkääjä Petri Kontiola pelasi ensimmäistä liigakauttaan 34 ottelua tekemättä maalia, kunnes viime tiistaina Ilvestä vastaan maali vihdoin syntyi. Ja kun ketsuppipullosta oli korkki saatu auki, ketsuppia riitti heti seuraavaankin otteluun: Jokereita vastaan Helsingissä nuorukainen täräytti taas komean osuman.

Sekä Kontiolan tiistainen maali että tämänpäiväinen maali olivat myös ottelujen voittomaaleja. Tänään Tappara kaatoi matalalennossa olevan Jokerit lukemin 2-1.

Maalittoman avauserän jälkeen Tappara iski toisessa erässä kaksi osumaa. Kummankin maalin arkkitehtinä oli parasta virettään lähenevä kapteeni Janne Ojanen, jonka maalisyötöt osumiin olivat maagisia.

Ensimmäisessä maalissa Mike Stapleton jätti ylivoimahyökkäyksessä kiekon Ojaselle, joka jo etukäteen tiesi mitä piti tehdä. Muiden pelaajien ja katsojien vielä ihmetellessä "miksi se tuonne syötti" kiekko kopsahti toisesta aallosta nousevan Pasi Puistolan lapaan ja tämä päätti nousunsa upeaan ylänurkkalaukaukseen.

Toisen maalin syntyessä Tappara pelasi ylivoimalla ja viime aikojen totuttu ylivoiman erikoisviisikko oli jo osittain ehtinyt vaihtoon, kun Ojasen poikittaissyöttö takanurkalle löysi Kontiolan, joka laukoi suoraan syötöstä käytännössä tyhjään maaliin. Myös Mike Stapleton sai syöttöpisteen kirvesrintojen kumpaankin osumaan.

Stapleton oli mukana myös ottelun kolmannessa maalissa, mutta sillä kerralla negatiivisilla tavalla. Kahdeksisen minuuttia ennen kolmannen erän loppua Tappara oli silloinkin ylivoimalla, kun Jokerien Glen Metropolit katkaisi Stapletonin huolimattoman syötön ja porhalsi läpiajoon. Loistavan ottelun pelannut Mika Lehto ei voinut alivoimamaalille mitään.

Tappioista ja maalintekotaidottomuudesta kärsinyt Jokerit sai loppuminuuteille aikaiseksi vielä kunnon kirin. Kiriä auttoi pääsy ylivoimalle, kun pari minuuttia ennen loppua Kontiola istutettiin vielä jäähypenkille. Kontiolan saama kakkonen olikin aivan selkeä, mutta samaan aikaan voisi kysyä koko tuomarikolmikolta, mihin he katselivat siirretyn jäähyn aikana Jokeri-pelaajan teloessa rumasti Jarkko Pyymäen kasvot verille? Olisivat edes vilaisseet jälkeenpäin videotaululta, niin ei olisi tarvinnut ihmetellä, mistä jäälle verta ilmestyi.

Mika Lehdon johdolla Tappara kesti loppuminuuttien paineen. Jokerien ongelma siinä ylivoimassa kuin myös muissakin pelin ylivoimissaan oli laukausten puute. Kiekko pyrittiin syöttelemään tyhjään paikkaan, mistä ei enää olisi voitu epäonnistua, mutta sellaiseen paikkaan pääseminen oli tarkasti alivoimalla puolustanutta Tapparaa vastaan mahdotonta. Tilanteita kyllä syntyi, mutta niin lähelle Lehdon maalia, että Jokeri-hyökkääjillä oli liian vaikea enää löytää Lehdon suojista kiekon mentävää aukkoa.

Tappara puolusti suhteellisen hyvin koko ottelun. Virheitä toki sattui ja välillä peli näytti kummallisen huolimattomalta, mutta kokonaisuudessaan verrattuna esimerkiksi viime viikon Blues-otteluun Tappara oli aivan eri joukkue. Jokerit piti kiekkoa enemmän ja laukoikin enemmän, mutta aika vähissä heidänkin todella vaaralliset paikkansa olivat. Maalin takana pyörimällä Jokerit eivät jatkossakaan montaa osumaa tee.

Ilman Glen Metropolitia tekevät vielä vähemmän. Kanadalainen oli joukkueensa ja kentän selvästi paras mies, jonka kanssa Tappara oli aina vaikeuksissa, mutta riittävää tukea sentteri ei saanut. Marko Jantunen oli vaisu, Tomek Valtonen sentään edes yritteliäs. Jokerien muiden hyökkäysketjujen kanssa kirvesrinnoilla ei ollut oikeastaan edes hankaluuksia.

Tapparan paras osa oli ties monennenko perättäisen kerran Janne Ojasen, Mike Stapletonin ja Sami Venäläisen kolmikko. Jos oli Jokerit yhden ketjun varassa, niin ei Tapparakaan retostelemaan pääse hyökkäyksensä laajuudella. Kolme puuttuvaa hyökkääjää näkyy kirvesrintojen materiaalissa selvästi. Petri Kontiolan uskallus ja harhauttelutahto kiekon kanssa jaksaa kuitenkin ihastuttaa. Pasi Puistolakin on tainnut jostakin saada vinkkiä lähestyvästä keväästä, jolloin miehen peli aina harppaa perustasoltaan pari pykälää ja maalejakin alkaa syntyä.

Kummallekaan maalivahdille ei helppoja osumia tänään tehty. Markus Helanen hoiteli vähät hommansa kunnialla, mutta jäi Mika Lehdon 36 torjunnan varjoon.

Voitto tuli melkein kriisijoukkueeksi luokiteltavasta Jokereista eikä Tapparan peli sinällään muutenkaan mitalikahvien keittelyyn vielä aihetta anna, mutta tällä viikolla on menty eteenpäin selvästi.Stefan Öhman tuonee vielä kaivattua leveyttä ja tehoa hyökkäykseen, ja kun Mika Lehto on päässyt taas huippuvireeseen, playoff-karsintoihin ei tarvitse lähteä pelkästään uutuutta ihmettelemään.

Ennen pudotuspelejä pelataan kuitenkin vielä runkosarjaa. Tapparalla niitä matseja on jäljellä kolme. Seuraava niistä otellaan Hakametsässä sunnuntaina ja vastaan asettuu viime kevään finaalivastustaja Kärpät, joka on tällä kaudella kaatanut Tapparan kaikissa kolmessa kohtaamisessa.

Tero Aalto

      

Janne Ojanen (vasemmalla) antoi upean syötön kumpaankin Tappara-maaliin. Pasi Puistola on osunut kahdessa ottelussa peräkkäin.

Jäähyt:
Jokerit 3 x 2 min.
Tappara 6 x 2 min.
(Gustafsson, Pukka, Mäkinen, Clarke, Varis, Kontiola)

Maalivahdit:
Markus Helanen, Jokerit 7+7+6=20 (.909), pois 58.43-60.00
Mika Lehto, Tappara 11+13+12=36 (.973)

Erotuomari: Jyri Rönn

Yleisöä: 8759

Palkitut:
Pohjolan Vakuuttaja: Metropolit, Jokerit
Expert: J.Ojanen, Tappara
J.Ojanen, Tappara
Lehto, Tappara
Metropolit, Jokerit

Tapparan kokoonpano:
Stapleton - J.Ojanen - Venäläinen, Saravo - Petriläinen
M.Ojanen - Kuki - Alanen, Gustafsson - Puistola
Pyymäki - Kontiola - Varis, Clarke - Pukka
Nurmi - Hietakangas - Mäkinen, Salmela - (kiertävä)
(Koskinen)