Tampere 10.3.2004
Tappara - Blues       0-2 (0-0, 0-0, 0-2)

Tapparan kausi päättyi nollaan

Espoon Blues eteni SM-liigan puolivälieriin kaatamalla Tapparan tänään Tampereella puhtaasti maalein 2-0. Espoolaiset saivat näin makean revanssin kahdelle aiemmalle keväälle, jolloin kirvesrinnat pudottivat heidät puolivälierissä. Viime kevään mestarille Tapparalle tappio tiesi paitsi kauden päättymistä lähes kuukautta aiemmin kuin mihin aiemmin on totuttu, niin myös kauden lopullisen sijoituksen putoamista yhdellä pykällä surkeaksi yhdeksänneksi.

Espoolaisten suuri sankari ratkaisuottelussa oli Teemu Elomo, joka laukoi pelin kaikki maalit. Vaisuhkon runkosarjan pelannut Elomo syttyi oikeaan aikaan. Hän laukoi playoff-karsintasarjassa kolme osumaa. Tämän illan molemmat maalit syntyivät vasta päätöserässä.

Yli kaksi erää pelattiin ilman maaleja ja hyvin harvoin maalipaikoin. Ensimmäisessä erässä Bluesilla oli yksi avopaikka läheltä, Tapparalla puolestaan Petri Kontiolan nosto maaliraudan kautta päätyverkkoon. Toisessa erässä nähtiin Ladislav Kohnin nousu oman laukauksensa irtokiekkoon ja Janne Ojasen niukasti ohimennyt vanhanaikaisen yritys, mutta likimain siinä kunnolliset maalipaikat olivat.

Puolustuspeli molemmilla oli tarkkaa. Maalivahdeista Mika Lehto joutui venymään muutaman kerran pahaan torjuntaan, kun taas Mika Oksa Blues-maalissa ei joutunut tekemään yhtä ainutta huipputorjuntaa nollapelinsä eteen.

Voittomaaliksi jäänyt 0-1 syntyi kolmannen erän viidennellä minuutilla. Arto Kukin ketju takanaan Miska Kangasniemi ja Juha Gustafsson hukkasi miehensä omalla alueella ja Teemu Elomo unohtui yksin maalin eteen. Olli Ahonen pisti syötön takatolpalle eikä Mika Lehdolla ollut mitään toivoa ehtiä pelastamaan enää sitä tilannetta.

Lopullisen ratkaisunsa ottelu sai kymmenen minuuttia myöhemmin. Tapparan jäähy oli juuri päättynyt, kun Elomo hämäsi syöttöä maalin eteen mutta vetikin yllättävästi itse etukulmasta, kun Lehto erehtyi liikahtamaan liian aikaisin.

Kaksi minuuttia aiemmin Tappara oli saanut kiekon ainoan kerran Mika Oksan taakse, mutta päätuomari Jari Levonen katsoi paremmaksi hylätä maalin ja antaa samasta tilanteesta Tapparalle sen jäähyn, jonka jälkisekunneilla siis lopullinen ratkaisu syntyi. Tapparan maalin laukonut Teemu Nurmi ei tehnyt mitään väärää, mutta kiekko hänelle ajautui Blues-pakin kaatuessa ja sen tilanteen Levonen katsoi Jarkko Pyymäelle kampituksen arvoiseksi.

Ainoa maali siis hylättiin ja kun se oli lähestulkoon ainoa todella vaarallinen laukaus, jonka Tappara sai aikaan, aikainen kesäloma ei ollut yllätys. Loppuminuuteilla kiekkoa saatiin jollakin lailla toimitettua kohti Oksan maalia, mutta yhteenkään torjuntaan maalivahdin ei tarvinnut intoutua. Tappara oli tappioasemassa yli kolme neljäsosaa kolmannesta erästä ja silti se sai Oksan torjuttavaksi koko erässä vain surkeat kuusi laukausta. Missä tahto? Missä asenne?

Tappara menetti ennen ottelua taas Stefan Öhmanin, jolle nousi kuume. Öhmanin, Aleksander Barkovin ja Kimmo Koskenkorvan puuttuminen pudotuspeleistä jätti ison loven Tapparan hyökkäysarsenaaliin nimenomaan taidon ja vauhdin osastolle.

Läpi kauden Tapparaa vaivasi kummallinen saamattomuus nimenomaan kotiotteluissa. Maalintekopaikkoja ei yksinkertaisesti saatu kotijäällä rakennettua ja sitä kautta ne osumatkin jäivät harvoiksi. Tappara oli vieraskaukaloissa runkosarjan toiseksi eniten maaleja tehnyt joukkue, mutta kotikaukalossaan vain Pelicans sai aikaiseksi vähemmän osumia kuin kirvesrinnat.

Siinä valossa ei siis ihme, että kotietu tässä ottelusarjassa kääntyi Tapparaa vastaan. Se pelasi Espoossa todella hyvän pelin, mutta ei kummassakaan kotiottelussaan pystynyt lähellekään samaa. Maalejakin syntyi vain yksi.

Tappara ei myöskään voi ainakaan playoffeissa syyttää kotiyleisön painetta pelinsä arkuudesta. Tänään Hakametsässä oli melkein tuhat katsojaa enemmän kuin ensimmäisessä Blues-matsissa, mutta silti lukema jäi järkyttävästi edelleen reilusti alle neljäntuhannen.

Tapparan seurajohdossa onkin nyt pohdinnan paikka. Johtuiko yleisön katoaminen katsomosta ratkaisupelien aikana pelkästään playoff-karsinnan uutuudesta ja sen kokemisesta turhuudeksi, vai oliko Tappara-fanien poissaoloäänestys merkki jostain syvemmästä? Kuten siitä että koko kausi oli yhtä tervanjuontia ja oikeasti hyviä otteluita ei nähty edes kourallista, kun Tappara pelasi Hakametsässä.

Se kausi oli siis siinä. Ykkösestä yhdeksänneksi. Positiivista kaudesta löytyy vain joukkueen nuoriso-osastosta Petri Kontiola ja Anssi Salmela etunenässä. Sami Venäläinen pelasi hienon läpimurtokauden ja muutama muukin yksilötason onnistuja oli. Mutta joukkuekokonaisuutena pelitavaltaan ja yleiseltä ilmeeltään tämän kauden Tappara oli aneeminen eikä sille voi antaa kouluarvosanaksi kuin välttävän.

Niihin asioihin on nyt aikaa paneutua ja tehdä muutoksia, kun pelitkään eivät paina päälle.

Bluesin pelit sen sijaan jatkuvat jo lauantaina; onnea puolivälieriin TPS:ää vastaan.

Tapparan osalta jatketaan taas ensi elokuussa.

Tero Aalto

Jäähyt:
Tappara 2 x 2 min.
(Gustafsson, Pyymäki)
Blues 3 x 2 min.

Maalivahdit:
Mika Lehto, Tappara 9+10+6=25 (.946), pois 58.53-60.00
Mika Oksa, Blues 9+7+6=22 (.957)

Erotuomari: Jari Levonen

Yleisöä: 3584

Palkitut:
Pohjolan Vakuuttaja: Lehto, Tappara
Expert: T.Elomo, Blues
T.Elomo, Blues
Oksa, Blues
Kohn, Blues

Tapparan kokoonpano:
Venäläinen - J.Ojanen - Stapleton, Saravo - Petriläinen
M.Ojanen - Kuki - Mäkinen, Gustafsson - Puistola
Alanen - Kontiola - Varis, Salmela - Kangasniemi
Koskinen - Pyymäki - Nurmi, Clarke - (kiertävä)