Tampere 23.2.2008
Tappara - HIFK    2-4 (0-2, 0-2, 2-0)

Tappara heräsi peliin liian myöhään

Tapparan 12 kotivoiton putki katkesi tänään tylyllä tavalla, kun HIFK kaatoi kirvesrinnat jo neljännen kerran tällä kaudella. Aiemmilla kerroilla helsinkiläisten voitot ovat tulleet yhden maalin erolla, mutta tänään eroa syntyi jo kaksi maalia. Tappara hävisi Hakametsässä maalein 2-4.

Ottelu oli varsin kolmijakoinen. Avauserä oli tasainen, mutta HIFK teki maalipaikoistaan osumat. Toisessa erässä IFK oli täysin ylivoimainen ja Tappara umpisekaisin. Kolmannessa erässä kirvesrinnat heräsivät taisteluun, mutta eivät saaneet neljän maalin eroa supistettua kuin kahdella.

Sarjataulukossa homma tarkoittaa sitä, että Jokerit ohitti taas Tapparan ja on nyt kolmen pisteen päässä edellä. Pelicans puolestaan on nyt tasapisteissä neljännellä sijalla olevan Tapparan kanssa. Runkosarjakierroksia on jäljellä enää neljä.


Tiukatkaan palaverit eivät tänään pelastaneet Tapparaa.
1. erä: HIFK:lla kaksi paikkaa, kaksi maalia

Ensimmäisen erän jälkeen Tappara-vahti Mika Lehdon torjuntamääräksi oli kirjattu yksi torjunta. Se tarkoittaa, että maalia kohti koko erässä tuli vain kolme kiekkoa, joista kaksi lipsahti sisään. Maalivahtia osumista ei silti voi syyttää, vaan ainoastaan Tapparan lepsua puolustuspeliä.

Jo kahden minuutin kohdalla tulleen avausmaalin rakensi upealla poikkisyötöllään IFK-sentteri Steve Guolla. Hän löysi vasemmalta pointilta nousevan puolustaja Hannu Pikkaraisen, joka jatkoi suoraan syötöstä yläkulmaan ohi poikittaisliikkeessä olleen Lehdon. Pahiten tilanteessa nukkui Timo Vertala, joka päästi Pikkaraisen nousemaan takaansa vapaaksi.

IFK:n toinen maalipaikka tuli erän toiseksi viimeisellä minuutilla. Tasavajaatilanne kääntyi juuri samalla hetkellä IFK:n ylivoimaksi, kun taas puolustaja Ilkka Heikkinen pääsi Tappara-nelikon keskeltä kävelemään täysin vapaasti parhaaseen maalintekosektoriin, josta laukoi hanskapuolelle ohi Lehdon. Maali merkittiin ylivoimamaaliksi, mutta käytännössä kentällä oli 4-4 -miehitys.

Tapparalla oli enemmän laukauksia kohti maalia (13), mutta Jan Lundell pelasi loistavasti eikä antanut edes reboundeja. Erän viimeisellä minuutilla Teemu Aallon ylivoimalaukaus tosin pomppasi torjunnasta selän taakse mutta pomppi onnekkaasti myös tolpasta takaisin peliin ja maalivahdin suojien alle.


Rem Murray oli kentän paras ei-maalivahti.
2. erä: IFK jyräsi pehmeän Tapparan

Toinen erä oli Tapparalle kuin pahaa unta. Painajainen alkoi jo ensimmäisessä vaihdossa, kun ylivoimalla erän aloittamaan päässyt kotijoukkue huomasikin vastustajan iskeneen alivoimalla ratkaisevan oloisen 0-3 -osuman. Tilanne oli Tapparalta oikein supertyräilyä. Ensin yksinäinen Ilkka Pikkarainen päästettiin ajamaan kiekon kanssa lähes maalille asti, sitten törmäiltiin huolella omiin pelaajiin ja lopulta oltiin täysin voimattomia, kun takaa tullut Rem Murray pääsi vapaasti napauttamaan kiekon tolpan kautta verkkoon.

Tappara ei saanut koko erässä rakennettua yhtäkään kunnollista hyökkäystä. Suurin osa yrityksistä tyrehtyi jo omalla puolustusalueella, jonne IFK prässäsi vahvasti karvaamaan ja taklaamaan. Vieraat ehtivät ensiksi lähes jokaiseen irtokiekkoon ja lopuissakin tilanteissa väännettiin silkalla voimalla kiekko itselle. Tappara oli hidas, pehmeä ja jopa väistelevä IFK-rynnistyksen keskellä.

Välillä Tappara sai kiekon hallitusti keskialueelle ja pääsi yrittämään hyökkäämistäkin, mutta jokainen tilanne ajautui jo hyökkäyssiniviivan tuntumassa puolustussumppuun tai kohti kaukalon kulmaa. Tapparalla oli koko erässä kaksi tilanteen poikasta, joista toinen oli IFK:n oma pakki-pakki -syöttö, joka oli kimmota syötön vastaanottajan luistimesta omiin. Toisessa tilanteessa Vertala pääsi keskialueen irtokiekosta ihan hyväänkin paikkaan, mutta ei onnistunut ohittamaan Lundellia.

Tapparan synkän erän synkkä huipentuma oli vieraiden neljäs maali. Tapparan ylivoimapeli päättyi juuri ja kiekko liukui kohti kotijoukkueen päätyä, kun neljä kirvesrintaa päätti liukua käsijarru päällä vaihtoon. Janne Laakkonen tuli jäähyltä, haki irtokiekon ja huomasi tilanteen olevan kolmella yhtä vastaan IFK:n hyökkäysalueella. Yksi syöttö ja tilanne oli kahdella maalivahtia vastaan. Toinen syöttö ja Ilkka Pikkarainen sai pistää kiekon puolityhjään maaliin. Koko tilanne oli Tapparalta niin karkea moka, ettei tässä viitsi edes purnata siitä, että linjatuomari käänsi tilanteelle selkänsä eikä huomannut jäähyltä hyppäävän Laakkosen menevän ennen kiekkoa yli siniviivan.


Sami Venäläinen napauttaa Tapparan avausmaalin.
3. erä: Tapparakin herää mukaan peliin

Tappara ei tehnyt kolmanteen erään minkäänlaisia kokoonpanomuutoksia, mutta silti kaukaloon tuli täysin eri joukkue kuin se, joka oli lepsuillut ja pehmoillut kaksi erää. Yhtäkkiä kaksinkamppailut kääntyivät voitoiksi, syötöt osuivat lapoihin ja ne saatiin myös kiinni.

Ja paine oli jatkuvalla syötöllä täydet 20 minuuttia kohti Jan Lundellin vartioimaa maalia. HIFK-veskari sai maaliaan kohti päätöserässä peräti 23 laukausta, kun Mika Lehto toisessa päässä kohtasi kaksi.

Kotijoukkue sai kavennusmaalinkin nopeasti, kun Sami Venäläinen nosti Anssi Salmelan laukauksen jälkeisen reboundin verkkoon jo minuutin pelin jälkeen. Osuma oli "Venulle" jo kauden kuudestoista.

Tappara vyörytti peliä pitkiä toveja, mutta lisäkavennusmaaleja ei tahtonut syntyä. Jan Lundell on urallaan maalivahtina saanut paljon lokaa niskaansa, mutta tänään hän torjui loistavasti.

Viisi minuuttia ennen loppua Jonas Enlund sai vihdoin tehtyä toisen kavennusmaalin Teemu Nurmen mainiosta syötöstä, mutta sen lähemmäksi Tappara ei päässyt. Se sai lopussa vielä ylivoiman ja pelasi viimeiset kaksi minuuttia kuudella kenttäpelaajalla ilman maalivahtia, mutta ei osunut enää hyvistäkään paikoista.

Annettu neljän maalin etumatka oli vain liikaa, niinpä kotivoittoputki katkesi.


HIFK puolusti lopussa antaumuksella.
Runkosarjassa viimeinen peliviikko käsillä

HIFK viimeisteli tänään todella hurjalla prosentilla: Mika Lehto torjui vain 12 laukausta ja joutui päästämään neljä maalia. Huonosta torjuntaprosentista huolimatta maalivahdin niskaan tappiota ei voi syytää lainkaan. Niin törkeistä avopaikoista IFK pääsi maalinsa iskemään.

Ja toisaalta, vaikka Tappara pisti Jan Lundellin töihin 43 kertaa, niin IFK:n voittoa ei voi pitää vääryytenä. Se oli parempi joukkue avainpaikoissa ja avainhetkillä. Kolmannen erän Tappara-kirissäkin se kuitenkin puolusti vähintäänkin kohtuullisesti eikä pelannut tilanteita huonosti kuten esimerkiksi sen paikallisvastustaja teki alkuviikolla.

Tappiosta huolimatta Tapparan pelistä on kuitenkin pakko kaivaa positiiviseksi asiaksi kolmannen erän nousu. Joukkue pelasi kaksi erää surkeasti, mutta ainakin se pesi kasvonsa täydellisesti vielä saman pelin aikana ja käänsi ottelun kulun täysin päälaelleen. Se ei tuonut tällä kertaa pisteitä, mutta antanee jatkossa uskoa siihen, että pelin aikanakin voidaan tehdä muutakin kuin surkutella omaa tekemistä tai tekemättömyyttä. Surkuttelun sijaan voidaan ruveta pelaamaan! Sitäkin parempi olisi, että pelattaisiin ihan alusta saakka.

Ottelun ykköshahmot olivat HIFK:n Jan Lundell (43 torjuntaa) ja Rem Murray (1+1).

Neljä kierrosta runkosarjaa siis jäljellä ja Tapparan osalta lähes kaikki on edelleen auki. Varmaa on vain se, että omia asetelmiaan voi parantaa ainoastaan voittamalla pelejä. Seuraavaksi voittoa yritetään hakea Hämeenlinnasta, jonne Tappara matkaa HPK:n vieraaksi tiistaina.

Tero Aalto (Kuvat: Mika Kylmäniemi)