Tapparan valmentajat 28.6.2010

Menestyksekkään pelaajauran jälkeen Numminen menestyi myös valmentajana. Kallu kunnostautui myös maajoukkuevalmentajana (1974, 1978-82), mutta seuravalmentajana Nummisen yhdeksän vuoden valmennuskausi toi mukanaan kolme mestaruutta, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Nummisen aikakaudella Tappara toteutti pelaajien puoliammattilaisuuden ja nousi Suomen ehdottomaksi ykkösseuraksi. Suomalaisen kiekkoilun yleisen tason nousussa Nummisen panos on ollut merkittävä. Suomen Jääkiekkoleijona no. 44.

Yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä SM-liigavalmentajista on legenda jo eläessään. Aloitti Kalevi Nummisen apurina 70-luvulla ja nousi sitten itse johtamaan Tapparaa vieden sen mestaruuteen vuonna 1982. Mestaruuden jälkeen Korpi siirtyi Suomen Jääkiekkoliiton palvelukseen. A-maajoukkuetta Rane johti vuosina 1986-87. Valmennuskokemusta on lisäksi naisten maajoukkueesta, nuorten maajoukkueista, Itävallan Klagenfurtista ja divarin TuTosta.

Astui suuriin saappaisiin v. 1982, kun Rauno Korpi siirtyi muihin tehtäviin. Mestaruus oli puolustettavana, eikä tilanne muutenkaan ollut helppo, sillä Hietanen halusi joukkueen pelaavan erinäköistä peliä kuin tuttu Numminen-Korpi-linja oli ollut, ja se aiheutti paljon vastustusta. Ensimmäinen kausi päättyi tappioon pronssiotteluissa, mutta seuraavalla kaudella ”Mollan” joukkue voitti runkosarjan ja värikkäiden vaiheiden jälkeen myös mestaruuden.

1950-luvun parhaita maalivahteja Suomessa. Viidet MM-kisat ja yhdet olympiakisat (73 A-maaottelua) ja SM-mitaleita pelaajana seitsemän (3 kultaa, 2 hopeaa ja 2 pronssia). Nousi Hietasen kakkosmiehestä tämän jälkeen ykkösvalmentajaksi, mutta sai väistyä joukkueen heikon menestyksen takia 2.11.1984. Suomen Jääkiekkoleijona no. 26.

Otti valmennusvastuun kesken kauden oltuaan joukkueen kakkosvalmentajana Esko Niemen apuna, kun Tappara oli marraskuun alussa jumittunut liigan hännille. Sai joukkueen taas pelaamaan mestarijoukkueen tavoin, mutta se ei enää riittänyt nostamaan Tapparaa pudotuspeleihin. Valmentanut paljon nuorten ja naisten maajoukkueita.

Palasi Jääkiekkoliiton tehtävistä takaisin Tapparan aitoon kaudelle 1985-86 ja aloitti heti ennennäkemättömän menestysputken: Tappara voitti mestaruuden kolmena vuonna peräkkäin vuosina 1986-88. Kauden 1989-90 päätteeksi tuli vielä pronssimitali, mutta lopulta valmennusjakso päättyi potkuihin 12.11.1991 kesken seitsemännen peräkkäisen valmennuskauden.

Rauno Korven erottamisen jälkeen Tapparan 70-luvun kultakauden valmentajavelho Kallu Numminen otti toimitusjohtajan pallin lisäksi vastuulleen myös joukkueen valmentamisen katastrofaalisella kaudella 1991-92. Valmennusvastuu oli hänen harteillaan parinkymmenen liigakamppailun verran ennen kuin hän teki tilaa uudelle yrittäjälle 27.2.1992.

Entinen Tappara-maalivahti tuli Amerikasta keväällä 1992 jo kolmanneksi Tappara-valmentajaksi sillä kaudella. Ei kyennyt kääntämään kurimusta vaan haki joukkueineen vauhtia aina liigakarsinnoista saakka. Myöskään seuraavalla kokonaisella kaudella 1992-93 menestys ei ollut kummoista. Pelaajana 70-luvulla voitti yhden SM-kullan ja yhden hopean.

Pestattiin Tapparaan kesällä 1993, kun Jokerit oli erottanut miehen, vaikka mies oli edellisellä kaudella valmentanut joukkueen mestaruuteen. Tapparassa Majorov lunasti luottamuksen, sillä vaikka runkosarjasijoitus ei ollut erikoinen (seitsemäs), pudotuspelit sujuivat mallikkaasti ja Tappara piti välierissä runkosarjan ykköstä, TPS:aa kovilla. Lopulta jatkoaikatappio pronssipelissä jätti kuitenkin karvaan maun. Tosiasia on kuitenkin, että Majorovin kaudella Tappara pelasi parhaan sijoituksen sitten kevään 90 pronssin. Aloitti valmentajana myös kauden 1994-95, mutta sai Tapparan historian pisimmän tappioputken myötä väistyä paikaltaan 19.11.1994.

Tuli syksyllä 1994 Majorovin tilalle Tapparan ollessa historiansa synkimmässä tappioputkessa. Matalamäki huomasi joukkueen rapakuntoiseksi, pisti porukan taas harjoittelemaan ja joukkue aloitti nousun. Pikkuhiljaa Tappara alkoi pelata jo aivan liigakärjen tahtiin, mutta takaa-ajomatkaa playoffeihin oli liikaa. Matalamäen ”pelastustyö” kuitenkin onnistui mainiosti ja hän on Kurjenmäen ohella toinen tapparalainen osoitus onnistuneesta valmentajanvaihdosta.

JyPHT:n kakkosvalmentaja ja paljon nuorten parissa valmentanut Rautakorpi otti Tapparan valmennusvastuun syksyllä 1995. Hän johdatti kahdesti Tapparan pudotuspeleihin, mutta todellinen menestysjakso jäi vielä odotuttamaan itseään. Ei ollut täysin tyytyväinen käyttöönsä saamiinsa resursseihin ja kahden Tappara-kauden jälkeen siirtyi väliaikaisesti Jääkiekkoliiton palvelukseen.

Teki toisen paluunsa Tapparan valmentajaksi kaudeksi 1997-98. Runkosarjan viides tila oli hyvä saavutus, mutta pudotuspeleissä lähtö tuli heti ensimmäisellä kierroksella. Aloitti päävalmentajana seuraavallakin kaudella, mutta jo 26.10.1998 joutui tekemään tilaa kakkosvalmentajalleen. Sai siis jo toisen kerran Tapparasta potkut kesken kauden.

Nousi kakkosvalmentajasta ykköseksi Rauno Korven tilalle syksyllä 1998. Läntinen ei kuitenkaan saanut joukkueeseen aikaan sanottavaa muutosta ja lopulta Tappara putosi pudotuspeleistä niukimmalla mahdollisella tavalla viimeisessä runkosarjaottelussa. Läntinen jatkoi liigavalmentajauraansa myöhemmin kotikaupunkinsa Porin joukkueessa Ässissä.

Palasi vuonna 1999 Tapparan päävalmentajaksi ja sai nyt aisaparinsa Kari Makkosen kanssa myös seurajohdon pitkäjänteisen tuen taakseen. Tulos oli nopeaa, kun Rautakorven vaativa uudistusmielinen harjoittelu vei Tapparan jo ensimmäisellä kaudella joksikin aikaa liigan parhaaksi joukkueeksi. Playoffien ensimmäisen kierroksen tappio oli sitten katkera mutta sitäkin opettavaisempi. Kaudella 2000-01 Rautakorven projekti harppasi jo aina SM-finaaliin, mistä Tapparalle oli kovan taistelun jälkeen tuloksena hopeaa, seuran ensimmäinen mitali 11 vuoteen. Myös seuraavana keväänä Tappara ylsi finaaliin mutta jäi kakkoseksi. Rautakorven ajan pitkäjänteinen projekti huipentui vihdoin keväällä 2003, kun kolmas peräkkäinen finaalisarja päättyi voittoon ja kultaisiin mitaleihin. Mestaruus ja kaksi hopeaa neljässä vuodessa oli Rautakorven toisen tulemisen loistelias saldo. Siirtyi mestaruuden jälkeen Kuortaneen urheiluopiston palvelukseen, josta kuitenkin jo syksyllä vaihtoi takaisin valmennushommiin Rauman Lukkoon.

Sai epäkiitollisen tehtävän seurata Jukka Rautakorpea valmentajan paikalle vahvan menestysjakson jälkeen joukkueella, joka oli selvästi heikentynyt aiemmista kausista. Pyrki muuttamaan lähes kaikki asiat joukkueessa pelityylistä alkaen ja koki paljon vastustusta. Välillä peli kulki, mutta suurimman osan aikaa kuitenkaan ei. Ensimmäinen kausi päättyi runkosarjan kahdeksanteen sijaan ja sitten putoamiseen Bluesille jo ennen varsinaisia playoffeja. Toinen kausi jatkui samalla ailahtelevalla ja alavireisellä tavalla, kunnes 16.1.2005 ilmoitettiin, että Saarinen on vapautettu tehtävistään.

Nousi kakkosvalmentajan paikalta ykkösmieheksi Mika Saarisen tilalle Tapparan jatkaessa yhä etsintäänsä loppukauden ykkösvalmentajan paikalle. Ehti olla vastuussa viiden ottelun ajan, joista Tappara voitti kaksi. Palasi apuvalmentajaksi 27.1.2005.

Tuli kolmannen kerran Tapparan avuksi kesken kauden. 10 vuotta aiemmin Matalamäki oli ottanut päävastuun ja onnistunut hyvin, kaudella 1998-99 hän oli tullut valmennusryhmään mukaan ja nyt hän otti jälleen harteilleen päävalmentajuuden. Sai alisuorittaneen joukkueen jälleen jokseenkin raiteilleen, josta parhaimpana osoituksena kahdeksan voittoa kymmenestä viimeisestä runkosarjaottelusta. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Tappara pudotti ensin JYPin, mutta puolivälierissä runkosarjan voittaja Kärpät osoittautui liian kovaksi.

Teki jo kolmannen tulonsa Tappara-valmentajaksi – omituisen sattuman kautta seuraten tälläkin kertaa kesken edelliskauden puikkoihin astunutta Kaj Matalamäkeä (joka oli tullut apuvalmentajaksi Ismo Läntisen kaudella). Rautakorpi pisti pelisysteemit uusiksi 2003-mestaruuteen verrattuna, mutta kuten kauden jälkeen kävi ilmi, vettä oli virrannut Tammerkoskessa vielä liian vähän valmentaja-auktoriteetin paluulle. Joukkue ei syttynyt runkosarjassa kuin ajoittain ja pudotuspeleissäkin seinä tuli vastaan jo ensimmäisellä kierroksella. Pian kauden jälkeen Rautakorpi ilmoitti eroavansa kesken kaksivuotisen sopimuskautensa. Yhdeksi syyksi kerrottiin juuri se, ettei hän saanut enää motivoitua parin kauden takaisia mestaripelaajiaan riittävällä tavalla.

Tuli Tapparan liigajoukkueen päävalmentajaksi vähän sattumuksen kautta, sillä aiemmin keväällä hän oli tehnyt sopimuksen Tapparan A-nuorten joukkueen valmentamisesta, mutta hyppäsikin saman tien ykkösjoukkueen luotsiksi, kun Jukka Rautakorpi päättikin käyttää oman sopimuksensa ulkomaan pykälän ja jätti joukkueen. Uraman päävalmentajaura liigassa käynnistyi kolmella peräkkäisellä tappiolla, mutta sitten palaset alkoivat loksahdella yksi kerrallaan kohdilleen. Vei ensimmäisellä kaudellaan Tapparan runkosarjan neljänneksi, mutta playoffeissa tuli pettymys, kun Blues pudotti kirvesrinnat jo puolivälierissä. Teki toisella kaudellaan ehkä vielä huimemman tempun ja vei pelaajanimiltään heikentyneen Tappara-miehistön taas runkosarjan neljänneksi. Nyt puolivälieristäkin päästiin eteenpäin, kun JYP kaatui voitoin 4-2. Välierissä Kärpät oli liikaa suoraan 0-4, mutta kausi päättyi voittojuhliin pronssiottelussa. Mitali oli Tapparalle ensimmäinen viiteen vuoteen.

Pitkän Tapparassa vietetyn apuvalmentajauran nousi vastuuvalmentajaksi kaudelle 2008-09. Kotikaukalossa todella heikosti sujuneet pelit pitivät Tapparan playoff-joukkueiden ulkopuolella ja se lopulta jumittui huonoimmalle sijalleen pitkään aikaan: runkosarjan toiseksi viimeiseksi. Ns. playout-pelien kautta sarjapaikka varmistui nopeasti. Kausi jäi päävalmentajan osalta kesken helmikuussa diagnosoidun vakavan sairauden takia. Runkosarjan viisi viimeistä ottelua sekä kauden päättäneet playout-ottelut menivät apuvalmentajakaksikon Barkov-Järvinen komennossa. Saarinen palasi sairauslomansa jälkeen töihin ja uuteen kauteen valmistautumiseen huhtikuussa. Toisella kaudella (2009-10) joukkue jäi niukasti seitsemänneksi ja aloitti playoffit Villi kortti -kierrokselta. Siinä kaatui Jokerit voitoin 2-1, mutta puolivälierissä runkosarjan kakkonen KalPa oli parempi voitoin 4-2.

Kulki yhtä erikoisimmista teistä Tapparan päävalmentajaksi kaudeksi 2010-11. Tarkoitus oli jatkaa Mestiksen LeKin valmentajana, mutta Mikko Saarisen irtisanouduttua Tapparan päävalmentajan tontilta keväällä ja Petri Mattilan noustua hänen tilalleen vastuuvalmentajaksi lähti Mattilan valmennusryhmään mukaan. Elokuussa Mattila kuitenkin hyppäsi kyydistä kesken kaiken ja Hirvonen lähti vetämään Tapparaa European Trophyn otteluissa. Sai lopulta varsinaisenkin pestin Tapparan päävalmentajaksi. Ensimmäinen kausi liigavalmentajana ei tuonut playoff-paikkaa, vaan Tappara jäi sijalle 11.