NICLAS LUCENIUS TOIVOO NHL-VARAUSTA

Tapparan 18-vuotiaalla hyökkääjällä Niclas Luceniuksella on edessään erilainen juhannusviikonloppu. Pian sen jälkeen, kun Tappara keskiviikkona on lähtenyt kesälomalle eli omatoimiselle harjoitusjaksolle, Niclas hyppää lentokoneeseen ja lähtee USA:han. Reissun alkupäiviin osuu NHL:n vuotuinen uusien pelaajien varaustapahtuma Columbuksessa, ja suomalaisista kenttäpelaajista parhaaksi rankattu nuorukainen käy draft-tilaisuudessa toteamassa itse, ilmoittaako joku seura varaavansa suomalaishyökkääjän nimeltä Niclas Lucenius.

– Oon lähdössä tapaamaan vaihto-oppilasvuoden kavereita, niin käydään draftissa samalla. Pelkästään sitä varten ei olisi varmaan tullut lähdettyä, mutta nyt sopii ohjelmaan hyvin, kun tulee oltua muutenkin reilut pari viikkoa Amerikassa, Niclas kertoo.

Central Scouting Bureau rankkasi viimeisessä listassaan Luceniuksen eurooppalaisten kenttäpelaajien keskuudessa sijalle 13, mikä on samalla suomalaisten paras noteeraus. Muista tapparalaisista Harri Ilvosen ranking on 21 ja Jori Lehterän 51. Niclas on käynyt jo joitakin alustavia keskustelujakin NHL-seurojen edustajien kanssa.

– NHL:n testileirillä oli haastatteluja eri joukkueiden kanssa. Siinä vähän tunnusteltiin molemmin puolin, että mitä ne haluaa ja mitä mää haluaisin, jos ne varaa mut.

– Totta kai se on ihan sama mikä joukkue ottaisi, kunhan joku vaan ottaisi, mutta olisihan sellaset isot kaupungit kuten New York ihan kivoja. Philadelphian suunnalla olin vaihto-oppilaana vuoden, niin sielläpäin olisi jo kavereitakin. Mutta en mää vastaankaan laita, jos joku Florida tai muu lämpimien alueiden joukkue varaisi, Niclas nauraa.

183-senttisen hyökkääjän tavoite on joka tapauksessa joskus pelata jääkiekkoa Atlantin toisella puolella. Lähtöajankohta on epäselvä ja siihen vaikuttavat paljon mahdollinen NHL-varaus ja varaajan toiveet.

– Tosiaan jos varaus tulee, niin sitten keskustellaan sen seuran kanssa mitä ne haluaa ja mietitään omalta kannalta, että olisiko Tapparalla esimerkiksi enemmän annettavaa kuin jollain Amerikan puolen junnusarjalla. Ennemmin tai myöhemmin haluan kuitenkin lähteä Jenkkeihin pelaamaan, mutta mietitään sitä nyt vielä, missä kohdassa sitten mennään.

Niclas Lucenius on jo yhden vuoden Amerikassa pelannut. Viisitoistavuotiaana hän vietti jo mainitun vaihto-oppilasvuotensa Philadelphian seudulla ja pelasi jääkiekkoa paikallisessa koulusarjassa. Ennen sitä hän oli saanut jääkiekko-oppinsa Turussa.

– Ihan ekana aloitin TuTossa maalivahtina, sitten siirryin sieltä ensin kenttäpelaajaksi ja lopulta TPS:ään. Yhdeksännen luokan kävin sitten Jenkeissä ja pelasin siellä kiekkoa. Tepsistä mulle ehdotettiin sellaista niiden vaihto-oppilassysteemiä ja tuli lähdettyä, Niclas muistelee.

Pelaamassaan koulusarjassa hän iski käsittämättömät 66 maalia ja yhteensä 101 tehopistettä vain 24 ottelussa. Ihan niin huonona hän ei sarjaa kuitenkaan pidä kuin hurja pistesaldo antaisi ymmärtää.

– Ei se nyt hirveän kova sarja ollut, mutta ei niin huono kuin voisi pisteistä luulla. Siellä oli vaan kaksi kentällistä ja sai pelata ihan niin paljon kuin halusi, niin tietysti siinä samalla tuli niitä pisteitäkin tehtyä.

Niclas palasi Turkuun USA:n vuoden jälkeen ja liittyi TPS:n A-juniorien kesäharjoitusrinkiin. Jäätreenit olivat jo alkaneet, kun Tappara otti yhteyttä ja ehdotti pelipaikaksi Tamperetta. Silloin vasta 16-vuotias nuorukainen tarttui tarjoukseen. Hän on pelannut kirvesrinnoissa nyt kaksi kautta, enimmäkseen A-nuorissa ja jonkin verran myös B:ssä. Viime kaudella hän teki 17-vuotiaana debyyttinsä jo miesten liigassakin. Hän oli kokoonpanossa viidessä ottelussa, joista yhdessä irtosi vähän peliaikaakin.

– Se oli Kärppiä vastaan vieraissa, että ei vastuksen siitä ainakaan kovemmaksi pitäisi tulla. Ei siinä montaa vaihtoa tilille tullut, mutta oli ihan mukava päästä pelaamaan.

Viime kausi huipentui vielä alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin, jotka pelattiin vieläpä kotimaassa. Tampereella ja Raumalla pelatuista kisoista ei tullut kuitenkaan sellainen kliimaksi kuin Niclas itse oli odottanut ja toivonut. Ongelmia oli ensin pelipaikan suhteen ja lopulta kisat katkesivat kesken jalkaan tulleen ruusutulehduksen takia.

– Kisat ei menneet niin kuin piti joukkueelta eikä itseltäkään ainakaan pisteiden valossa. Sitten tuohon oikeaan jalkaan tuli kiekko, se tulehtui ja olin ruusun takia kahdesta viimeisestä pelistä pois. Kisojen jälkeen sain Tapparasta parin viikon loman ettei tarvinnut käydä treeneissä, mutta se loma meni pelkästään sängyssä jalkaa parannellessa. Ulkomaillakin piti käydä, mutta ei siitä mitään tullut, "Luce" harmittelee niin kisoja kuin lomaakin.

– Siitä pelipaikkahommasta tuli ehkä vähän suurempikin numero kuin piti. Ihmeteltiin vaan, kun koko kauden pelasin sentterinä Tapparassa ja maajoukkueessa ja ihan hyvin oli mennyt. MM-leiritkin vedin vielä kaikki keskellä, mutta sitten kisojen alkaessa siirrettiinkin laitaan. Se tuli vaan aika yllätyksenä ja siinä maajoukkueessa se sentterin isompi rooli olisi mun mielestä ollut parempi. Ei sillä Tapparassa oo mitään merkitystä onko laidassa vai keskellä, tässä iässä se rooli liigassa olisi kuitenkin niin pieni.

Luceniuksen ensi kausi on siis vielä jonkinlainen kysymysmerkki, jota mahdollisesti suoristellaan johonkin suuntaan draft-tilaisuuden jälkeen. Jos Pohjois-Amerikka -korttia ei kuitenkaan vielä pelata, niin kesän aikana myös luisteluaan laadukkaasti kehittänyt Niclas tavoittelee paikkaa liigajoukkueesta.

– Eikä riitä se, että pelkästään roikkuu tässä mukana, vaan jotain tulostakin pitäisi saada aikaan.

Yhdeksi apuriksi tekijämieheksi kasvamiseen Luce on saanut seurakaveri Atte Pentikäisen, joka on ottanut nuorukaisen hellään huomaansa. Pentikäinen on tehnyt yhdessä hieroja Vellu Pohjosen kanssa Luceniuksesta "projektin", jossa Atte toimii ikään kuin isosena ja Niclas rippikoululaisena. Kaikki tietysti hyvässä hengessä huumorimielellä.

– Me tehdään pojasta pelimies ja siihen kuuluu henkinen kasvaminen. Ollaan sovittu, että Luce ei saa reeneissäkään lähteä metriä kauemmas musta, Atte Pentikäinen vitsailee ja viereinen kuva näyttää asiasta mallia.

Aten projekti hymyilyttää myös Niclasta. Mutta jos Pentikäisen läheisyys käy liian ahdistavaksi, niin maaleja tekemällä on mahdollisuus osoittaa kasvunsa pelimieheksi.

– Atte nyt huutelee aina jotain. Kuulemma seuraavan kerran saan sanoa sille vastaan, kun oon ensin tehnyt 15 maalia liigassa, Niclas naureskelee 18-vuotiaalle melkoisen kovaa tavoitetta.

Tapparan alkukesän harjoitusrupeama päättyy siis keskiviikkona. Edessä on heinäkuun loppuun — elokuun alkuun kestävä omatoiminen harjoittelujakso, jota voi kutsua myös jääkiekkoilijan kesälomaksi. Lucen lomasuunnitelmista onkin jo kuultu Amerikan matkaan saakka.

– Jenkeissä ollaan se muutama viikko ja takaisin tuun just ennen Ruisrockia ja sitten mennäänkin samantien sinne. Sen jälkeen varmaan pitäisi hoitaa autokoulun inssi pois alta. Sen pidemmälle ei oo ehtinyt miettiä.

Pari päivää haastattelun jälkeen lomalle tuli lisää valmiiksi mietittyä ohjelmaa. Lucenius kutsuttiin alle 20-vuotiaiden maajoukkueleirille Vierumäelle 22.–26. heinäkuuta. Tapparasta kutsun saivat myös maalivahti Harri Säteri sekä puolustajat Miko Malkamäki ja Harri Ilvonen. Leirin päättymistä seuraavana päivänä osa Tapparasta pelaa Raumalla perinteissä Pitsiturnauksessa. Niclas Luceniuksen nimeä ei ainakaan vielä ollut laitettu lähtevien pelaajien listaan.

– Rale [Urama] sanoi treenikauden alkaessa, että pelaisin kaikki harjoitusottelut, mutta muutama viikko sitten ei nimeä kuulunut, kun lueteltiin Pitsiin lähtevien nimet. En mää nyt ihan hirveästi vastaankaan pistä, jos ei tarvi lähteä pelaamaan niitä 2 x 15 minuutin minipelejä.

Ja lopuksi vielä vankkaa knoppitietoa. Vuonna 1985 ensimmäisen levynsä ja tänä vuonna viimeisimmän levynsä julkaisseen rockyhtye Peer Güntin laulajakitaristi Timo Nikki on Niclas Luceniuksen isäpuoli.

– Peer Güntillä on paljon hyviä biisejä, mutta sanoisko että kaikista paras on I Don't Wanna Be A Rock'n'Roll Star, valitsee Niclas.

Ehkä nuorukainen itsekään ei halua rokkitähdeksi, mutta jääkiekkotähdeksi hänellä on selvästi halukkuutta ja lahjakkuutta.