STEVE SAVIANO VIIHTYY EUROOPASSA

Tänään alkavassa Tampere Cupissa terävimmät katseet kohdistuvat varmasti Tapparan uusiin pelaajiin ja heistä erityisesti ulkomaalaispelaajiin. Toinen turnauksessa itsensä uudelle kotiyleisölleen esittelevä rapakon takaa saapunut vahvistus on hyökkääjä Steve Saviano.

Kahden viikon kuluttua 26 vuotta täyttävä amerikkalaishyökkääjä saapui Tampereelle heinäkuun viimeisenä päivänä, eli on ehtinyt tutustua uuteen kotikaupunkiinsa nyt reilun parin viikon ajan – tosin ensimmäinen viikko kului pitkälti harjoitusleirillä Lempäälässä ja toinen viikko vielä tiiviimmiin Kajaanissa. Steven elämä Suomessa ei käynnistynyt ihan ilman hankaluuksia, sillä lentomatkan jäljiltä miehen matkatavarat olivat hukassa.

– Nyt sujuu jo hyvin, mutta ensimmäinen viikko oli vaikea, kun ei ollut pelivarusteita eikä matkalaukkuja. Sain manuaalivaihteisen auton enkä ollut koskaan aiemmin ajanut sellaisella, joten ongelmia vähän kasaantui ja alku oli hankalaa. Mutta viikon kuluessa asiat alkoivat sujua koko ajan paremmin ja nyt ei ole enää mitään ongelmia. Olen asettunut kämppääni, varusteenikin ovat jo löytyneet, osaan ajaa autoani ja tunnen kaupunkia vähän paremmin, Steve kertaa naureskellen.

Hyvänä apuna asettumisessa ovat olleet uudet joukkuetoverit, joita Steve kiittelee vuolaasti.

– He ovat olleet hyvin avuliaita ja saaneet minut tuntemaan oloni mukavaksi ja tervetulleeksi. Viime viikonloppuna varsinkin oli tosi hauskaa käydä purjehtimassa Aten [Pentikäinen] kanssa.

Bostonin seudulla Yhdysvalloissa varttunut Saviano aloitti jääkiekon jo kolmevuotiaana kolme vuotta vanhemman isoveljensä siivellä. Boston Bruinsia ja erityisesti puolustaja Ray Bourqueta kannattanut Steve jatkoi pelaamista lopulta yliopistosarjan kautta ammattilaiseksi. Hän pelasi ensin kaksi kautta Pohjois-Amerikassa lähinnä ECHL:ssä ja viime vuonna Ruotsin Allsvenkanissa.

Hän teki ECHL:ssä kovaan tahtiin pisteitä, mutta sai tilaisuuden ylempänä AHL:ssä vain satunnaisesti. Mies myöntää olleensa turhautunut asiaan.

– ECHL:ssä pelini sujui todella hyvin, mutta ihan sama mitä tein, minua ei kutsuttu ylös. Ja kun kutsuttiin, niin pelasin nelosketjussa, enkä oikein ole nelosketjutyyppinen pelaaja siinä liigassa. Luulen sen johtuneen siitä, että minulla oli kaksisuuntainen AHL-sopimus ja sellaisen kanssa on vaikea pysyä ylhäällä AHL:ssä. Jos joku piti lähettää alas, niin minä olin ensimmäinen joka lähti.

– Mielestäni en koskaan saanut kunnollista mahdollisuutta AHL:ssä, mutta ei se sen kummemmin ota päähän. Olen aina halunnut tulla Eurooppaan pelaamaan, koska se sopii pelityylilleni paremmin, pienikokoinen hyökkääjä sanoo.

Viime kaudeksi Steve löysikin pelipaikan Växjö Lakersistä Ruotsin toiseksi korkeimmalta tasolta. Hän loukkasi nilkkansa kauden aikana, menetti kolme kuukautta kauden keskivaiheesta ja pelasi vain 24 ottelua, joissa teki kuusi maalia ja syötti 15. Pitkästä loukkaantumisesta huolimatta kausi Ruotsissa oli Stevelle hienoa aikaa.

– Tykkäsin siitä paljon. Växjö oli pieni kaupunki ja rakastin olla siellä, minua kohdeltiin hyvin, organisaatio oli loistava. Se oli upea paikka ensimmäiselle vuodelleni Euroopassa ja hyvä ponnahduslauta uralleni, Steve kehuu.

Växjö toimi ponnahduslautana nimenomaan Tapparaan, sillä täältä otettiin Savianoon yhteyttä maaliskuussa, kun Lakersin kausi oli päättynyt. Steve ei miettinyt kahdesti, kun Tappara tarjosi mahdollisuutta. Hän halusi urallaan eteenpäin ja juuri sitä eteenpäin menoa SM-liiga ja Tappara olivat.

– Yksi etukäteen parhaiten Suomesta tietämistäni asioista oli se kuinka hyvää jääkiekko täällä on, ja siksi olen onnellinen, että Tappara tarjosi sopimusta. Viime vuoden joukkueessani oli neljä suomalaista pelaajaa ja he kertoivat minulle vähän maasta ja erityisesti täkäläisestä liigasta ja mitä siltä voisi odottaa. Tiesin, että jos pelaan hyvän kauden Ruotsin kakkostasolla, niin saattaisin saada mahdollisuuden tulla Suomeen. Se oli yksi tavoitteistani viime kaudelle.

Kahden viikon Suomessa ja Tapparassa olon jälkeen Steve tietää jo enemmän. Harjoituksissa on menty todella kovaa, ensimmäiset harjoituspelitkin ovat takana ja mies itse on enemmän kuin tyytyväinen oloonsa joukkueessa.

– Treenaaminen on ollut rankkaa. En ole tottunut näin paljoon juoksemiseen kuin täällä ollaan tehty. Nyt tietysti ollaan jäällä kahdesti päivässä ja vedetään punttia siinä välissä ja se on kovaa. Mutta nyt ollaan harjoitusleirillä, joten en odottanutkaan yhtään mitään muuta kuin rankkaa ja kovaa menoa. USA:ssa ja Ruotsissa en treenannut ihan näin kovaa, mutta en todellakaan valita yhtään vaan tykkään tästä. Treenaan mielelläni, koska se auttaa sitten jäällä peleissä. Olen täysin kovan menon kannalla, Steve puhkuu innoissaan.

Savianon peliura Tapparassa alkoi voittomaalilla ottelussa Mestiksen Hokkia vastaan. Avauspelin perään seuraavana päivänä oli matsi SM-liigan ennakkosuosikki Kärppiä vastaan ja siinäkin ottelussa jenkkihyökkääjän tilille kirjattiin syöttöpiste. Tappara otti vielä maalin voitot kummastakin ottelusta.

– Ensimmäisessä pelissä olin aika lailla hukassa, mutta sitä kai voi odottaakin ensimmäiseltä matsilta. Toisessa pelissä tuntui jo paljon paremmalta ja pelisysteemikin oli paremmin hallussa. Vähän siihen tarvitaan mukautumista, koska tyyli täällä on vähän erilainen, mutta toivon mukaan joka pelin myötä tulen paremmaksi ja paremmaksi.

Ehkä toinen peli sujui paremmin jo siksikin, että siinä Steve pääsi pelaamaan vasenta laitaa harjoituksista tutussa ketjukokoonpanossa Arsi Piispasen ja Niko Niemisen kanssa. Avausottelussaan joukkueen kokoonpano oli kovin vajavainen, ja Savianokin pelasi silloin oikeassa laidassa yhdessä Jarkko Pyymäen ja Juha Kiilholman kanssa.

Pientä kommunikaatio-ongelmaakin kentällä vielä on, koska Steve ei ole ehtinyt vielä oppia jääkiekon perustermejäkään suomeksi. Tässäkin asiassa joukkuetoverit ovat olleet hyvänä apuna.

– Minun suomenkielen taitoni on ihan olematonta, joten välillä esimerkiksi treeneissä on vaikeuksia. Mutta kaverit ovat olleet loistavia ja kääntäneet minulle miten harjoitteet menevät tai mitä palavereissa on sanottu.

Ja joukkuekavereista on seuraa myös golfkentälle, sillä se on Steven rakkain harrastus jääkiekon ohessa. Hän on päässyt Tampereellakin pelaamaan jo pari kertaa muiden tapparalaisten kanssa. Golfin ja jääkiekon lisäksi miehen harrastuksiin kuuluu lähinnä hengailu kaverien kanssa. "Ei mikään hulluttelu", niin kuin Steve itse sanoo.

– Tyttöystävääkään minulla ei ole vaan olen ihan sinkku. Olen vapaa, vapaa! Steve nauraa.

Ammattipuolella Tampere Cup siis alkaa tänään. Tapparan valmentaja Rauli Urama ei lupaillut sopimuspelaajilleen täyttä neljän pelin turnausta, mutta todennäköisesti myös Savianoa ajetaan sisään pelitapaan isommalla peliajalla kuin kotimaisia konkareita. Steveä itseään pelaaminen ja tutustuminen paremmin täkäläiseen jääkiekkoon auttaa myös tavoitteiden asettelussa.

– Juuri nyt on aika vaikeaa asettaa mitään henkilökohtaista päämäärää ensi kaudelle, kun en tiedä miten sovin joukkueeseen, missä ketjussa pelaan ja niin pois päin. Haluan vain olla sellainen pelaaja, johon joukkuetoverini voivat luottaa, ja toivottavasti pystyn tavalla tai toisella auttamaan joukkuetta voittamaan.

– Joukkueena tavoittelemme varmasti taas playoffeihin pääsyä ja pärjäämistä yhä paremmin. Olen tarkistanut, että organisaatiolla on mennyt aika hyvin viime vuosina ja toivottavasti me pystymme pitämään asian samanlaisena jatkossakin.

Tulevaa kautta pidemmälle Steve ei vielä pysty katsomaan.

– Tietysti haluan jatkaa lätkän pelaamista, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. Toivottavasti pelaan hyvän vuoden ja se tasoittaa omaa tietäni tulevaisuudessa. Ehkä jään tänne toiseksi vuodeksi...katsotaan sitä sitten kun se on ajankohtaista. En haluaisi ajatella liikaa eteenpäin, mutta sitten taas toisaalta niin pitäisi tehdä.

Steve Saviano, USA, Tappara, 26-v., sinkku. Nähtävissä livenä Tampere Cupissa neljänä iltana peräkkäin keskiviikosta lauantaihin – ei välttämättä kuitenkaan kaikissa neljässä matsissa kaukalon puolella.