STEVE GUOLLA PÄÄSSYT HETI HYVÄÄN VAUHTIIN

Muutama viikko sitten Tappara kertoi tehneensä sopimuksen kanadalaissentteri Steve Guollan kanssa. Jääkiekkomaailmasta niin tutuille epäileville tuomaksille hankinnasta riitti puhetta, olihan kyseessä kuitenkin jo 36-vuotias pelaaja, joka ei ollut syksyllä pelannut lainkaan eikä viime kausikaan Itävallassa ollut ollut mikään huippunäyttö.

Kolmisen viikkoa ja seitsemän liigaottelua myöhemmin epäilijät ovat hiljentyneet. Guolla on osoittautunut Tapparalle oivaksi avuksi ja peleissä on syntynyt jo kuusi tehopistettäkin maalilla ja viidellä syötöllä.

– Olo paranee päivä päivältä. Mitä enemmän pelaan ja luistelen, sitä paremmalta tuntuu jäällä ja mukavammalta kopissakin. Sitä helpompi on vain keskittyä pelaamiseenkin, kun oppii tavoille, Steve sanoi joulutauon startatessa.

– Viime pelit ovat sujuneet jo ihan hyvin. Suomeen tullessani en ollutkaan niin valmis pelaamaan kuin luulin olevani. Olikin vaikeampaa kuin kuvittelin hypätä suoraan kotoa SM-liigapeleihin. Kolme-neljä viime matsia on tuntunut jo paljon paremmalta ja toivottavasti se tästä vain paranee.

Guollan alkua Tapparassa saattoi hankaloittaa sekin, että hän pelasi ensimmäiset pelinsä laitahyökkääjänä. Sittemmin hän siirtyi omimmalle paikalleen sentteriksi. Ylivoimapelissä hänet on laitettu puolustajan paikalle viivamieheksi.

– En ole pelannut laidalla yhtä paljon kuin keskellä, mutta ei se ole mikään tekosyy. En vain ollut valmis pelaamaan heti parhaalla tasolla, Guolla soimaa itseään.

– Tykkään pelata ylivoimalla siniviivalla pointtina. Siitä on vain jonkin aikaa, kun olen viimeksi pelannut siinä, niin tarvitsen hiukan lisää harjoitusta. Tykkään luistella kiekon kanssa, niin joskus on hyvä päästä tulemaan taustalta vauhdilla.

Virallisesti Stepheniksi ristitty kanadalainen on pelannut viime pelit Ville Niemisen ja Timo Koskelan kanssa samassa ketjussa. Ihan aluksi ketjussa pelasivat vain hän ja Ville toisen laitahyökkääjän vaihdellessa vaihdosta toiseen. Guolla on osoittanut sopeutuvansa pelaamaan kenen kanssa tahansa, eikä asialla ole hänelle itselleenkään väliä.

– Villen kanssa on ollut hyvä pelata. Hän on luistellut hyvin ja tehnyt muutaman maalinkin. Oli myös kiva saada Tillu siihen pelaamaan, hän on ollut mielestäni hyvä näissä kahdessa pelissä. Mutta vaikka siinä kiersi Luse tai Enska tai Jori, niin ei se haitannut yhtään. He ovat kaikki hyviä pelaajia.

Hyvistä pelaajista puheen ollen, Steve pelasi viime kaudella Itävallassa viime kaudella hyvän ystävänsä Rem Murrayn kanssa, joka oli hänen kanssaan samaan aikaan myös HIFK:ssa pari vuotta sitten. Kaksikko pelasi liigassa erinomaisesti ja heillä on allaan satoja NHL-otteluitakin, mutta Itävallan liigassa he eivät pystyneet merkittävästi parempaan kuin esimerkiksi Tapparassa syksyllä käväissyt John Hughes, Ilvekseen pikavisiitin tehnyt Dustin Johner tai KalPassa aiemmin pelannut Vince Bellissimo. Viimeksi mainittu kolmikko ei onnistunut SM-liigassa lainkaan, mutta nyt esimerkiksi Guolla pärjää edelleen SM-liigassa mainiosti.

– Vaikea sanoa, miksi toiset onnistuvat ja toiset eivät. Pelityylit liigoissa on tietysti erilaisia, Suomessa pelataan paljon pohjoisamerikkalaisemmalla tyylillä. Dustin oli viime kaudella valtavan hyvä. Olen todella yllättynyt ettei hän pärjännyt Suomessa, sillä hän osasi ampua ja luistella, Guolla pohtii viime kauden joukkuetoverinsa kohtaloa.

Itävallan vuosi ei antanut jääkiekkoilullisesti ihan sitä, mitä Steve olisi halunnut, mutta maa oli kaunis ja hän viihtyi siellä. Kausi oli hyvä kokemus, mutta hän halusi mieluummin takaisin Suomeen tai Ruotsiin, joissa pelataan hänelle mieluisampaa kiekkoa. Hän ei kerro syytä – eikä toimittajakaan tajunnut kysyä tarkennusta – mutta tällä kaudella hän ei halunnut pelata kokonaista kautta, vaan halusi aloittaa pelaamisen vasta myöhemmin syksyllä.

– Luistelin ja treenasin paljon loppukesän ja syksyn aikana. Yritin päästä kuntoon ja olla valmis pelaamaan, kun sen aika on. Koko kautta en halunnut pelata, mutta oli se sitten puoli kautta tai kaksi kolmasosaa, niin halusin olla valmis kun sopiva tarjous tulee.

Sopiva tarjous tuli lopulta Tapparalta. Steve ei juurikaan tiennyt Tapparan tilanteesta ennen tänne tuloaan, mutta on sittemmin huomannut, että alhainen sarjataulukkosijoitus ei vastannut ollenkaan sitä, mitä hän joukkueeseen tultuaan näki.

– Olemme taistelleet voitosta jokaisessa ottelussa, jossa olen ollut mukana. Olemme pelanneet liigan kärkijoukkuetta vastaan, kakkosena olevaa vastaan, neljäntenä olevaa vastaan...minusta ne eivät ole olleet juuri yhtään meitä parempia, erot ovat olleet ihan minimaalisia. Ja nyt niitä voittojakin ja pistepelejä on tullut jo peräkkäin, Steve analysoi.

– Liigassa ei näyttäisi huipun ja pohjan välillä olevan juurikaan eroa. Kun olin viimeksi Suomessa pari vuotta sitten, täällä oli hyviä joukkueita ja sitten oli huonoja joukkueita. Nyt en ole huomannut sellaista ollenkaan, vaan kaikki vaikuttaa tosi tasaiselta.

Liigan tasaisuuden ja mukanaolonsa aikasten kirvesrintaesitysten perusteella Steve Guolla onkin sitä mieltä, että Tapparassa on ainesta vaikka mihin. Henkinen puoli on yhtä tärkeää kuin fyysinenkin, ja henkistä puolta ylläpitää kaikkein parhaiten itseluottamusta kasvattava voittaminen.

– Nyt näyttää hyvältä. Kun henkinen puoli on kunnossa, ihan kaikki on mahdollista. Kun teemme töitä ja parannamme koko ajan, vain taivas on meille rajana. Joukkueessa on niin paljon nuorta lahjakkuutta. Kuka tahansa voi voittaa, jos vaan saa systeemin kuntoon playoffeja varten, nuoret pelaajat kehittyvät kauden aikana ja kokeneemmatkin pitävät tasonsa, Steve hehkuttaa.

– Se on vain meistä itsestämme kiinni miten pärjäämme tänä vuonna.

Vajaat kolme viikkoa Tampereella ollut Steve toivoi saavansa perheensä luokseen myöhemmin, mutta se ei nyt taidakaan onnistunua. Sen sijaan Tappara päästi kanadalaisen käymään joulutauon aluksi kotonaan perheensä luona. Kunnossa olevalle ja asiansa loistavasti hoitavalle pelimiehelle pienen vapaan voi varmasti suodakin.