Luotettava kahden suunnan pelaaja ja esimerkillinen johtaja – henkilökuvassa Julius Mattila

Jääkiekko tuli Julius Mattilalle tutuksi jo varhain, sillä hänen isänsä, entinen jääkiekkoilija ja hänen esikuvansa, vei häntä pienestä asti halleille. Aluksi kyse oli yhdessäolosta, mutta laji kiinnosti myös Mattilaa itseään, ja pian siitä muodostui hänen oma intohimonsa ja tie harjoitteluun ja kehittymiseen.

– Olin 2,5-vuotias, kun opin luistelemaan. Olin tosi nuori.

Mattila on KOOVEEn kasvatti, kuten hänen isänsäkin. Siellä hän pääsi tutustumaan jääkiekon lisäksi moniin muihin lajeihin, kuten telinevoimisteluun, painiin ja salibandyyn. Hän pelasi ohella myös jalkapalloa, kunnes päätti keskittyä täysipainoisesti jääkiekkoon ja eteni Ilveksen junioripolun läpi.

Mattila kokee päätyneensä joukkuelajin pariin juuri yhteisöllisyyden vuoksi. Hän kertoo, että joukkueesta saa sekä tukea että voimaa, kun yhdessä kuljetaan kohti yhteistä päämäärää ja jaetaan niin arjen työ kuin onnistumisen hetket.

Pelaajana Mattila on luotettava ja tunnollinen, ja hänet voi laittaa kentälle missä tilanteessa tahansa. Hänen vahvuuksiinsa kuuluvat kahden suunnan pelaaminen, kokonaisvaltainen luotettavuus ja luistelu, joiden ansiosta hän on tärkeä palanen joukkueelle. Kapteenin ja varakapteenin rooli tuntuu Mattilalle luontaiselta:

– Koitan näyttää esimerkkiä omalla toiminnallani, ja myös sanoilla puuttua sekä hyviin että huonoihin asioihin.

Paljon kokemusta urallaan kerryttänyt Mattila on jo nuoresta iästä lähtien osoittanut lahjakkuutensa jääkiekossa. Hän pelasi koko juniori-ikänsä myös maajoukkuepaidassa, mikä tarjosi hänelle merkittäviä kokemuksia. Nuorena hän haaveili pelaamisesta Leijona-paidassa myös miesten maajoukkueessa. Tämä unelma toteutui pari vuotta myöhemmin, mutta hän toivoo pääsevänsä edustamaan Suomea myös tulevaisuudessa.

Terveys ja perhe merkitsevät Mattilalle paljon. Hän kertoo viihtyvänsä erityisesti perheen ja ystävien seurassa. Mattilan kaksoisveli Jesper Mattila pelaa tällä hetkellä myös Tapparassa. Kaksoisveljen kanssa kasvaminen on hänen mukaansa ollut mahtavaa, sillä seuraa ja tukea on ollut aina lähellä.

– Onnellinen. Tietyllä tavalla niin harvinaista. On siistiä olla kaksonen, sanoittaa Mattila.

Hän muistelee lämmöllä veljensä kanssa vietettyjä hetkiä, kuten nuoruuden aikoja lähialueen ulkojäillä, ja kertoo arvostavansa veljeyttään syvästi.

– Se oli tosi siistiä, kun oli aina kaksoisveli jonka kanssa mennä ulkojäille.

Kilpailua veljesten välillä ei Mattilan sanojen mukaan oikeastaan ollut, sillä he ovat pelanneet aina eri pelipaikoista.

Veljekset päätyivät opiskelemaan Boston Collegeen vuonna 2016. Lähtemisen ajatuksen taustalla oli, että harva tienaa jääkiekolla niin paljon, ettei uran jälkeen tarvitsisi työskennellä, ja opiskelun merkitys korostui myös kotona. Kaksoisveljensä esimerkin innoittamana Mattila päätti lähteä mukaan, ja hän kuvailee päätöstään Bostoniin lähtemisestä yhdeksi elämänsä parhaista ja tärkeimmistä päätöksistä. Se avasi hänelle uuden vaiheen niin uralla kuin opinnoissakin.

Alkuun arki ja harjoittelu Bostonissa olivat raskaita, ja koti-ikävääkin ehti toisinaan tuntua. Päivät olivat pitkiä, ja vaikka englanti sujui jo ennestään, päivittäinen opiskelu sekä tuntien sanastot vaativat aluksi totuttelua.

– Vaikka pystyit kommunikoimaan joukkueessa hyvin, niin luokassa tietyt sanastot vaativat tosi paljon töitä.

Kokemus opetti kuitenkin huolehtimaan itsestään ja kantamaan vastuuta omasta arjesta uudessa ympäristössä. Veljen läsnäolo tarjosi tärkeää tukea, mutta samalla syntyi myös vahva tunne omasta kyvystä selviytyä itsenäisesti.

Viimeisistä vuosista Bostonissa Mattila pystyi jo nauttimaan. Hän kertoo, että opiskelu antoi arvokasta elämänkokemusta ja syvensi arvostusta Suomea ja suomalaista kulttuuria kohtaan, mistä hän osaa olla kiitollinen. Bostonissa hän sai kandidaatin tutkinnon ja mahdollisuuden pelata jääkiekkoa huippuolosuhteissa.

Viimeinen vuosi Bostonissa päättyi koronaviruksen vuoksi ennen valmistujaisseremonioita. Edessä oli nopea muutto takaisin Suomeen. Muuton jälkeen Mattila aloitti ammattilaisuransa Rauman Lukossa, jossa hän pelasi neljä vuotta. Hän kertoo viihtyneensä Raumalla erinomaisesti ja kertoo sen olleen hieno paikka pelata sekä kasvaa urheilijana.

Erityisinä hetkinä urallaan Mattila muistelee ensimmäistä Liiga-otteluaan, joka oli hänen nykyistä joukkuettaan Tapparaa vastaan 2.10.2020. Mattila pelasi tuolloin Lukon paidassa ja he voittivat ottelun lukemin 7–2. Mattila teki uransa ensimmäisessä Liiga-ottelussa myös uransa ensimmäisen Liiga-maalin.

Mattila teki ensimmäisen playoffs-maalinsa viimeisessä finaaliottelussa TPS:ää vastaan 11.5.2021, jonka jälkeen joukkue kruunattiin Suomen mestariksi. Mattila pelasi Lukossa yhteensä neljä kautta, jonka jälkeen hän siirtyi Tapparaan. Siirtyminen Tapparaan toteutti yhden Mattilan haaveista.

– Kun olen täällä kasvanut ja elänyt nuoruuteni, niin on ollut myös pieni haave pelata kotikaupungissa ammatikseen jääkiekkoa.

Mattilalle kausi Tapparassa on jo toinen. Myös hänen kaksoisveljensä Jesper siirtyi KalPasta Tapparaan täksi kaudeksi.

Treenipäivät alkavat ohjeistetuilla harjoituksilla. Päivät etenevät palavereiden ja jääharjoitusten kautta. Mattila kertoo keskittyneensä viime kausina erityisesti kiekollisen pelin kehittämiseen, laukauksiin ja rohkeuden vahvistamiseen kentällä.

Jääharjoitusten jälkeen tehdään loppuverryttelyt, minkä jälkeen suunnataan yhdessä lounaalle. Iltapäivä voi sisältää toiset jääharjoitukset, joiden ajankohta ja sisältö määräytyvät otteluohjelman ja viikon kuormituksen mukaan. Hän tykkää palautua päivän päätteeksi esimerkiksi saunan tai television äärellä.

Vapaapäivinään hän viettää mielellään aikaa perheen ja ystävien seurassa. Mieleisekseen vapaa-ajan tekemiseksi hän luettelee kokkauksen, golfin ja kalastuksen. Hän viettää paljon aikaa myös perheensä mökillä.

– On se sitten mitä tahansa, mutta tietynlainen vastapaino jääkiekkoon, koen että se on tärkeää myös itselle.

Peleihin valmistautumisessa Mattila nojaa toimiviksi todettuihin rutiineihin. Pelipäivä alkaa koko joukkueen yhteisillä toiminnoilla, kuten mailojen erkkauksella. Joukkueen yhteisten asioiden jälkeen hän viettää hetken omaa aikaa alkulämmittelyn parissa, ennen kuin palaa pukukoppiin pukemaan varusteet ja valmistautumaan jäälämpöihin.

– Koen sen henkisellä puolella niin, että kun teet ne samat jutut, myös väkisin pakotat aivot tajuamaan, että nyt pelataan.

Valmistautuminen on usein henkisesti vaativampaa kuin fyysisesti. Toimivat rutiinit tuovat varmuutta ja auttavat keskittymään olennaiseen. Kauden aikana pelaajilla voi olla otteluita Liigassa yli kuusikymmentä, johon lisätään vielä mahdolliset CHL-ottelut sekä harjoituspelit.

– Haluan voittaa ja olla joukkueessa, jolla on mahdollisuus pärjätä, ja se oli myös yksi syy, miksi Tapparaan tulin, Mattila päättää haastattelun.

Julius Mattila vieraili myös Kirvestcastissa jaksossa #92
Voit kuunnella jakson tästä