Kausikertomus 1992-93

12 joukkueen SM-liigassa runkosarjan ottelumäärää oli kasvatettu ensimmäistä kertaa jopa 48 ottelun mittaiseksi. Lisäys oli tehty välisarjoilla, joissa Tappara kohtasi lähivastustajansa Ilveksen ja HPK:n kaksi ylimääräistä kertaa kummankin. Samoin playoffeihin pääsi ensimmäistä kertaa kahdeksan joukkuetta. Finaaleissa mestaruuteen riitti nyt kuitenkin taas kolme voittoa.

Kesäkausi Tapparassa oli iloista aikaa. Edelliskauden karsintapelien jälkeen joukkue tuntui vahvistuvan hurjasti. Maaliin saatiin Reippaassa loistanut Jaromír Šindel ja kun paluumuuttajina joukkueen liittyi 80-luvun kultavuosien kolmikko Timo Jutila – Pauli Järvinen – Tommi Pohja, niin odotukset olivat korkealla.

Kesken edellisen kauden Tapparan valmentajaksi Pohjois-Amerikasta tulleen Pertti Hasasen johdolla ei kuitenkaan saatu juurikaan tuloksia aikaan, vaan miehen ainoan täyden valmentajakauden tuloksena oli vain liigan yhdeksäs sija ja playoffeista putoaminen katkerasti yhden voiton marginaalilla.

Viimeisessä runkosarjaottelussa Tappara olisi tarvinnut kotivoiton Jokereista ja samalla Ilveksen olisi pitänyt hävitä vieraissa Ässille, jotta kirvesrinnat olisivat nousseet selvästi paremman maalieronsa turvin paikallisvastustajansa ohi pudotuspeleihin. Marko Ek vei vielä kolmannessa erässä Tapparan johtoon 3-2, mutta sitten Jokerit iski pari nopeaa osumaa ja varmisti voittonsa tyhjään verkkoon. Tappion katkeruutta lisäsi tieto Porista, jossa Ässät iski voittomaalin jatkoajalla ja olisi siten petannut Tapparalle tien playoffeihin.

Ykkösketju Vesa Viitakoski – Jiří Kučera – Kari Heikkinen oli tehokas ja iski yhteensä 68 osumaa. Viitakoski (27+27) ja Kučera (22+32) ylsivät molemmat 54 tehopisteeseen ja olivat koko sarjan pistepörssissä kolmas ja neljäs. Ruotsista Tampereelle palanneista pelaajista Jutila oli oma tehokas itsensä, mutta Järviseltä odotettiin enemmän. Tommi Pohja puolestaan oli pelkkä varjo siitä miehestä, joka Tapparasta oli lähtenyt kolme vuotta aiemmin. Šindelkään ei löytänyt samaa virettä tolppien välissä kuin Lahdessa. Plussamainininnan ansaitsevat hyvän kehitysharppauksen ottaneet omat kasvatit Mikko Peltola ja Markus Oijennus.

Viisitoista maalia Tapparalle iski myös Jarmo Kekäläinen, joka sittemmin nousi huippujohtajaksi NHL:ssä. Maineikkaisiin “kuuskaseihin” kuulunut puolustaja Jukka Marttila joutui lopettamaan uransa valitettavan aikaisin tämän kauden jälkeen sitkeiden nilkkavaivojen takia. Janne Grönvall puolestaan oli siirtynyt kirvesrintoihin täksi kaudeksi Raumalta ja aloitti pitkän rupeamansa jääkiekkohommissa Tampereella.

Mestaruuden voitti neljännen kerran viiden vuoden sisällä TPS, joka kaatoi ensimmäistä kertaa finaaleihin päässeen HPK:n voitoin 3-1. Pudotuspelien yllätys nähtiin puolivälierissä, kun runkosarjassa seitsemänneksi sijoittunut Ässät pudotti hallitsevan mestarin ja runkosarjavoitosta vain pisteen jääneen Jokerit suoraan voitoin 3-0.