Kalevi Numminen oli itseoikeutetusti ensimmäinen tapparalainen, jonka pelinumero “jäädytettiin” niin etteivät tulevat sukupolvet enää voi sitä numeroa Tapparassa käyttää. Merkkinä tästä Hakametsän jäähallin katonrajassa roikkuu Nummisen nimellä ja pelinumerolla 2 varustettu pelipaitakopio.

Nummisen ura Tapparassa alkoi kaudella 1957-58 ja viimeiset luistimenpiirtonsa “Kallu” veti SM-sarjajäillä vuosikymmentä myöhemmin kaudella 1968-69. Pääsarjauraan mahtui yhteensä 201 ottelua, joissa kovaluisena peruspuolustajana tunnettu Kallu teki 41 maalia ja antoi 40 maalisyöttöä. Pelaajauransa aikana Numminen voitti Tapparassa kolme Suomen mestaruutta ja sai myös kolme hopeamitalia sekä yhden pronssisen mitalin.

Pelaajauran jälkeen hommat Tapparassa jatkuivat valmentajan tontilla. Jo 60-luvun lopussa Numminen aloitti pelaajavalmentajana ja 70-luvulla Kallun määrätietoinen työ kirvesrintojen peräsimessä alkoi tuottaa hedelmää. Nummisen opeilla Tappara nousi valtakunnan parhaaksi seuraksi ja Kallun päävalmentajakausi toikin miehelle kolme kultamitalia lisää.

80-luvulla ja 90-luvun alussa oli sitten toimitusjohtajuuden vuoro. Vielä kaudella 1991-92 Numminen vieraili lyhyesti kirvesrintojen pelaaja-aitiossa päävalmentajan virassa.

Pekka Marjamäki oli toinen kirvesrinta, joka sai kunnian nähdä pelinumeronsa vedettävän jäädytyksen merkiksi Hakametsän jäähallin kattoon. Marjamäen numero 3 nostettiin sinne 27.12.1998.

“Marja” pelasi Tapparassa peräti 17:llä pääsarjakaudella. Pääsarjaura alkoi jo kaudella 1964-65 ja viimeisen kerran Marjamäen persoonallisia tempauksia nähtiin SM-liigakaukalossa kaudella 1983-84. Väliin mahtui pari kautta Ruotsissa HV71:n paidassa.

Yhden aikansa hurjimmista lyöntilaukauksista ja ovelimmista valelaukauksista omannut Marjamäki on 125 osumallaan eniten maaleja tehnyt Tappara-puolustaja. Syöttöpisteitä tilille kertyi 129 yhteensä 476:ssa runkosarjaottelussa. Pudotuspelejäkin Marja ehti pelaamaan 50 ottelun verran ja keräsi niissä 14 maalia ja 16 syöttöpistettä.

Mitalisateeltakaan pitkällä uralla ei voinut välttyä. Pekan kaapista löytyy viisi kultamitalia kertomassa Suomen mestaruuksista, kolme hopeamitalia ja yksi pronssi.

Peräti kymmenet MM-kisat, kahdet olympialaiset ja yhteensä 251 A-maaottelua pelannut Marjamäki palkittiin vuonna 1990 valinnalla Suomen Jääkiekkoleijonaksi numero 68. Vuonna 1998 Pekka valittiin myös kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n Hall of Fameen. Yksi uran kohokohdista oli myös vuonna 1975 tapahtunut valinta MM-kisojen All Starsiin ja parhaaksi puolustajaksi toisena suomalaisena kautta aikojen.

Kun Tappara 50-vuotisjuhlakautensa kunniaksi ilmoitti jäädyttävänsä kaksi uutta pelinumeroa Hakametsän hallin kattoon, veikkauksia kunnian saajiksi lenteli sinne tänne. Harva kuitenkin keksi ehdottaa Timo Jutilaa, sillä aiemmin esillä jäädytyskriteereinä oli ollut myös pelaajan puolen vuosisadan mittainen elinikä.

Jutila sai numeronsa Hakametsän hallin kattoon selvästi sitä nuorempana, mutta täysin ansiosta. “Jutin” viimeisestä pelivuodesta ehti kulua kuusi vuotta, joten hänen sankaritekonsa kaukalossa ovat vielä hyvin kaikkien muistissa.

Vasta 16-vuotiaana vuonna 1980 alkanut liigapelaajaura käynnistyi Jutilan kohdalla vauhdikkaasti, kun vasta poikasena pelattu tulokaskausi toi jo tehopisteet 7+12=19. Sen jälkeen vauhti vain kiihtyi niin, että 19 vuotta myöhemmin lopetushetkellä pisteitä SM-liigassa oli kertynyt komeat 124+311=435. Otteluita kotimaan liigassa Jutille kertyi 561 ja enemmänkin olisi tullut, ellei muutama pelikausi olisi vierähtänyt myös ulkomailla.

Jutin meriitteihin liigassa kuuluvat viisi Suomen mestaruutta ja yksi hopea. Hänet valittiin kolmesti liigan parhaaksi puolustajaksi ja viisi kertaa SM-liigan All-Starsiin. Juti on edelleen liigan toisiksi eniten pisteitä tehnyt puolustaja niin runkosarjapeleissä kuin playoffeissakin.

Tapparan viides jäädytetty pelinumero ei tullut yllätyksenä kellekään, joka on seurannut suomalaista jääkiekkoa viimeisen reilun kahden vuosikymmenen aikana. Janne Ojasen numero 8 oli itseoikeutettu numero nousemaan aiemmin jäädytettyjen rinnalle – kyse oli vain siitä, koska se kattoon nostetaan. Nostopäivä tapahtui heti ensimmäisessä Tapparan kotiottelussa sen jälkeen, kun Ojanen oli uransa päättänyt. Ura päättyi playoffeihin keväällä 2010, numero 8 jäädytettiin syksyn ensimmäisessä kotiottelussa 18.9.2010.

Kasin nouseminen kattoon oli tosiaan selviö jo pitkään, mutta viimeistään asia sinetöityi 26. marraskuuta 2009, kun Ojanen nousi SM-liigan kaikkien aikojen pistepörssin kärkipaikalle. Uransa päättyessä hän oli kerännyt yhteensä 799 tehopistettä SM-liigan runkosarjassa, ja nykyuskomuksen mukaan pitää tuon kaikkien aikojen pörssin kärkipaikan todella pitkään. Ellei jopa ikuisesti.

Janne teki SM-liigassa 20 pelikauden aikana 876 ottelussa 283 maalia ja 516 syöttöä. Hän oli numeronjäädytyshetkellä liigassa kolmanneksi eniten otteluita pelannut pelaaja, yhdeksänneksi eniten maaleja tehnyt ja ykkönen niin syöttöpisteissä kuin kokonaispisteissäkin. Tapparan sisäisissä tilastoissa hän pitää kärkipaikkaa muissa kategorioissa, mutta on maaleissa kakkosena.

Tapparan kapteenina koko 2000-luvun toiminut Ojanen keräsi pelaajaurallaan kolme SM-kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin.

Syyskuun 15. päivä 2005 oli viimein se päivä, kun pitkään odotettu ja täysin varmana pidetty pelinumeron 10 hilaaminen Hakametsän Tappara-päädyn kattoon tapahtui. Silloin tällöin SM-liigassa on saatettu nähdä hieman hatarin perustein tehtyjä paitajäädytyksiä, mutta tämä ei todellakaan kuulunut niihin.

Kymppipaitaa Tapparassa kantoi kunnianosoituksen arvoisesti Timo Susi, joka vuosien 1978 ja 1992 välillä iski SM-liigassa kiekon peräti 295 kertaa vastustajan maalivahdin selän taakse. Tuolla lukemalla ollaan SM-liigan kaikkien aikojen maalitilastossa viidennellä tilalla ja Tapparan vastaavassa pörssissä ylivoimaisena ykkösenä. Itse asiassa on melko varmaa, ettei Suden kirvesrintapaidassa keräämää maalimäärää tulla enää koskaan ylittämään. Pistepörssissäkin Timi pitää edelleen kakkossijaa nimissään.

Hurjista laukauksistaan ja erityisesti kääntölämäreistään tunnettu Susi voitti Tapparassa peräti kuusi Suomen mestaruutta ja keräsi kaupan päälle vielä himmeämpiäkin mitaleita yhden kumpaakin. Kirvesrintojen kapteenin ominaisuudessa hän pääsi nostamaan Kanada-maljaa ensimmäisenä kaksi kertaa.

Susi tunnettiin myös kovien otteluiden miehenä. Playoff-peleissä hänen tykkinsä puhui 38 kertaa, jolla hän vielä tänäkin päivänä pitään kaikkien aikojen pörssin jaettua ykkössijaa nimissään. Syöttöpisteet saldoon lisättynäkin vasta kaksi pelaajaa on playoff-historiassa yltänyt suurempaan saaliiseen kuin Susi.

Vuosikausia jäädytetyistä pelinumeroista puhuttaessa kestoaihe oli ihmetys ja lähes vaatimus, että Tapparan Erkki Lehtonen numero 12 pitäisi jäädyttää. Lähes 30 vuotta miehen peliuran päättymisen jälkeen se vihdoin tapahtui lokakuun 20. päivä 2018. Numerosta 12 tuli kuudes Tapparan jäädyttämä pelinumero.

Lehtosen ura SM-liigassa ja Tapparassa alkoi syksyllä 1977 ja päättyi neljätoista jääkiekkokautta myöhemmin keväällä 1991. Noista vuosista peliuran kolmanneksi viimeisintä kautta 1988-89 lukuun ottamatta kaikki kaudet kuluivat Tappara-paidassa numero 12. Tuolla yhdellä muulla kaudella “Ekku” pelasi Saksan liigassa Berliinissä.

Erkki Lehtonen on Tapparan historian kolmanneksi eniten pisteitä tehnyt pelaaja Janne Ojasen ja Timo Suden jälkeen. Pistekeskiarvossa hän on edellään olevaa kaksikkoa kovempikin peräti 1,06 ottelukohtaisella pistekeskiarvollaan runkosarjassa. Runkosarjaotteluita Tapparassa kertyi 477, niissä 206 maalia ja 302 syöttöpistettä, yhteensä 508 tehopistettä. Pudotuspelien pörssissä hän on Suden jälkeen kakkosena 79 pisteellään 81 ottelussa.

Kuusi kertaa Ekku oli Tapparan kauden paras pistemies runkosarjassa ja kolmesti playoffeissa. Tehokkaimmalla kaudellaan 1989-90 hän teki yhden kauden ennätyksekseen tehopisteet 18+40=58.