Historia

TBK aloitti 1932, Tappara jatkoi vuodesta 1955 eteenpäin

Perustaminen

TBK eli Tammerfors Bollklubb perustettiin joulukuun 9. päivänä 1932 Tampereen Ruotsalaisen Yhteiskoulun omaksi urheiluseuraksi. Perustamiskokouksessa olivat läsnä lehtori Paul Jaeckel sekä Birger Calonius, Gunnar Ekholm, Lars Sandbacka ja Per-Olof Hagberg.

Jääkiekko ensimmäisenä lajina seuran ohjelmaan.

Ensimmäinen ottelu

Ensimmäinen ottelu pelattiin vuonna 1934 Ilveksen kakkosjoukkuetta vastaan.

Ensimmäinen voitto saman kauden aikana niin ikään Ilveksen kakkosjoukkueesta. TBK:n riveissä pelasivat siinä ottelussa “Pifa” Jansson, Åke Jensen, Lasse Sandsund, Lars Sandbacka, Kaj Jansson, Arne Jansson, K.A. Hjorth ja Åke Backström.

Nousu SM-sarjaan kaudeksi 1942-43, kun edellisenä keväänä oli voitettu ensin oma piirinsarja ja sitten oman piirilohkonsa voittanut Helsingin Toverit maalein 3-0. Nousukarsintapeliä SM-sarjaan ei tarvittu, kun ÅIFK suljettiin sarjasta luovutuksen takia.

Ensimmäinen SM-mitali tuli jo vuonna 1946, kun TBK sijoittui pronssille yhdeksän joukkueen sarjassa.

Alkuaikojen olosuhteita ja välineitä.

Ensimmäinen mestaruus vuonna 1953.

Menestysputkeen

Pronssimitaleja ehti kertyä jo viisi seitsemässä vuodessa, ennen kuin seura voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa vuonna 1953. Mestaruuksia tuli saman tien kolme perätysten, mutta huippumenestyksestä huolimatta sinioranssien taustalla valmisteltiin suurta muutosta.

TBK:n jääkiekkojaosto perusti uuden Tappara-nimisen seuran vuonna 1955, samalla emoseura TBK lopetti oman kilpatason jääkiekkotoimintansa. Muutos tehtiin, koska ruotsalaisen koulun kasvatustyö ei tuottanut seuralle enää riittävästi pelaaja-ainesta, ja uusi suomenkielinen nimi houkutteli mukaan paljon uusia kiekkoilua harrastavia nuorukaisia.

Seura voitti uudella Tappara-nimellään ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1959 oltuaan historiansa alkuvuosina ensin pronssilla ja hopealla.

Menestys jatkui 1960-luvun alkupuolella. TBK:na aloittanut Tappara oli mitalikolmikossa peräti 12 vuotta peräkkäin.

Kauden 1965-66 Tappara pelasi Suomen sarjassa (nykyisin Mestis), koska joukkue oli vuonna 1964 voittamansa mestaruuden jälkeisellä kaudella jäänyt sensaatiomaisesti sarjassa viimeiseksi.

Nousu takaisin pääsarjaan tapahtui jo heti yhden vuoden jälkeen kaudeksi 1966-67.

Ensimmäinen mestaruus Tapparan nimellä 1959.

Takaisin mestaruuskantaan vuonna 1975.

Ahdingosta uuteen hurjaan mitalitahtiin

1960-luvun lopussa talousongelmissa virunut Tappara vuokrasi edustusjoukkueensa Mikko J. Westerbergille. Päävalmentajaksi tuli entinen huippupelaaja Kalevi Numminen, jonka johtamana alkoi kova työnteko takaisin kohti huippua.

Yhdentoista vuoden tauon jälkeen Tappara palasi Suomen mestariksi vuonna 1975 ylivoimaisella esityksellä. Viimeistä kertaa ilman pudotuspelejä pelattu sarja ratkesi kirvesrintojen eduksi jo hyvissä ajoin, kun joukkue ei hävinnyt kuin vain kolme kertaa 36 ottelussa.

Vuosien 1974-1988 välillä pelattuina 14 kautena Tappara voitti peräti kahdeksan mestaruutta ja pääsi vuonna 1976 aloittaneen SM-liigan playoff-peleissä yhteensä 10 kertaa loppuotteluihin. Menestyksekäs jakso huipentui kolmeen peräkkäiseen mestaruuteen vuosina 1986-88 Rauno Korven toimiessa kapellimestarina.

Keväällä 1992 Tappara joutui karsimaan SM-liigapaikastaan jäätyään sarjassa toiseksi viimeiseksi. Karsintaottelut Oulun Kärppiä vastaan päättyivät voitokkaasti ja Tappara piti liigapaikkansa.

Tappara palasi mitalikantaan vuonna 2001, kun se nappasi hopeamitalit hävittyään finaaleissa TPS:lle. Edellisen kerran Tappara oli voittanut SM-mitalin vuonna 1990, jolloin väri oli pronssinen.

Toisen triplamestaruuden keskimmäinen 1980-luvulla.

Vuonna 2003 mestaruutta juhlittiin Oulussa.

2010-luvulla taas mitaliputkeen

Viisitoistavuotinen taival ilman mestaruutta päättyi vihdoin keväällä 2003, jolloin Tappara kirkasti kahden edellisvuoden hopeat makeaksi kullaksi. Joukkue nousi mestariksi ennätykselliseltä runkosarjan viidenneltä sijalta peräti kahdeksan jatkoajan kautta.

Viiden vuoden mitalittoman kauden jälkeen Tappara nousi taas mitaleille keväällä 2008, kun se voitti pronssia. Finaaleihin Tappara ylsi peräti kuutena vuotena peräkkäin 2013-2018, jäi kolmella ensimmäisellä kerralla hopealle, voitti vihdoin mestaruuden keväällä 2016 ja uusi mestaruutensa heti seuraavana keväänä. Yhden lisähopean jälkeen mitaliputki kasvoi seitsemän peräkkäisen kauden mittaiseksi pronssimitaleilla 2019.

Mestaruusjuhlaa 2017.

Suomen menestyksekkäin seura

Yhteensä Tappara on voittanut 20 Suomen mestaruutta ja yhden Euroopan mestaruuden. Niistä kolme ensimmäistä vuosina 1953, 1954 ja 1955 tulivat vanhalla TBK-nimellä, ja Tapparana seura on voittanut kultaa vuosina 1959, 1961, 1964, 1975, 1977, 1979, 1982, 1984, 1986, 1987, 1988, 2003, 2016, 2017, 2022, 2023 ja 2024 sekä Mestarien Liigassa kultaa 2023.

Kaiken kaikkiaan Tappara on pelaaminaan pääsarjakausina voittanut yhteensä 45 SM-mitalia. Niistä 20 on kultaista, 13 hopeista ja 12 pronssista. Mitaleistaan kahdeksan seura ehti ottaa vanhalla TBK-nimellään, jolloin saldona oli 3 kultaa ja 5 pronssia.

Ottelukalenteri

Koti Vieras
Ma
Ti
Ke
To
Pe
La
Su