AIKA ENNEN SM-SARJAA

Joulukuussa 1932 perustettu TBK aloitti jääkiekkotoimintansa seuraavana talvena, pelikaudella 1933-34. Ensimmäisen ottelunsa se pelasi uudenvuodenpäivänä 1934 Ilveksen ylläpitämällä jääkiekkokentällä Palomäen uimalaitoksella Pyhäjärven jäällä. Vastassa oli Ilveksen kakkosjoukkue. Ilves pelasi silloin jo jääkiekon pääsarjassa – jossa tosin pelattiin vain kolme ottelua per joukkue – ja sen kakkosjoukkue koostui nuorista ykkösjoukkueen paikkaa kärkkyvistä pelaajista. TBK:n ensimmäisestä pelistä tiedetään lopputulos, niukka maalin tappio 3-4, ja että maalissa torjui Uno Jansson.

Kaikkiaan TBK kohtasi ensimmäisellä kaudellaan Ilveksen kakkosjoukkueen kolmesti. Viiden päivän päästä pelattu toinen ottelu päättyi edelleen Ilveksen voittoon 2-1, mutta siitä viikkoa myöhemmin, 13.1.1934, TBK otti historiansa ensimmäisen voiton, kun Ilveksen kakkosjoukkue kaatui 2-1. Maalintekijöitä tuosta pelistä ei ole muistissa, mutta kokoonpano on: TBK:n ensimmäisessä voitossa kentällä nähtiin Uno Jansson (mv), Åke Jensen, Lasse Sandsund, Lars Sandbacka, Kaj Jansson, Arne Jansson, Klaus Hjorth ja Åke Backström.

Ylipäätään alkuvuosien jääkiekkojoukkueissa TBK:n riveissä nähtiin paljon samoja pelaajia kuin seuran jääpallojoukkueissa. Moni nimi vilahtaa kokoonpanoissa alkuajoista aina vajaa kymmenen vuotta myöhemmin alkavaan SM-sarja-aikaan saakka, toiset taas vilahtavat pelissä tai parissa. Tuon nousutaipaleen aikana kaikissa otteluissa, joissa mainitaan TBK:n maalivahti, maalissa torjui Uno Jansson, joka oli mukana vielä ensimmäisen mestaruussarjakaudenkin ajan.

Seuran toiseltakin jääkiekkokaudelta on tallessa kolmen ottelun tulokset. Nekin pelattiin kaikki Ilveksen kakkosjoukkuetta vastaan. Kausi avattiin tammikuun puolivälissä 1935 kahdella ystävyysottelulla, joista TBK voitti ensimmäisen 1-0 ja hävisi toisen 1-2. Voittopelistä löytyy myös ensimmäinen vahvistettu maalintekijä, kun ottelun ainoan maalin pääsi tuikkaamaan Kaj Jansson.

Helmikuussa TBK oli mukana Tampereen piirinsarjassa, jossa lisäksi mukana olivat ainakin Ilveksen kakkosjoukkue, vuoden 1931 Suomen mestari TaPa sekä TKV, joka ei kuitenkaan ollut myöhemmin KooVeena tunnettu Tampereen Kilpa-Veljet vaan Tampereen Kisa-Veikot. TBK hävisi piirinsarjan ensimmäisen ottelunsa Ilves II:lle peräti 1-8. Otteluohjelman mukaan viikkoa myöhemmin pelattavaksi aiottu TKV-peli ja sitä seurannut peli TaPaa vastaan kuitenkin siirrettiin sääolosuhteiden takia. Niiden ajankohtaa ja lopputuloksia ei ole tiedossa. On mahdollista, että ne jäivät pelaamatta tai siirtyivät seuraavaan talveen.

Edelliskauden loppuun viitaten TBK:n kauden ensimmäiset ottelut tammikuussa 1936 pelattiin juuri TaPaa ja TKV:ta vastaan piirinsarjassa. TBK oli molemmissa voitokas kaataen TaPan 1-0 ja TKV:n 5-1. Ainakin ensimmäinen noista peleistä pelattiin “puolikkaana”, kolmena 10 minuutin eränä. TaPa kaatui Veikko Kivekkään osumalla, ja samainen Kivekäs osui kahdesti myös TKV:ta vastaan. TKV-pelin maalintekijöistä on mainittu myös Klaus Hjorth sekä TKV:n riveissä pelannut Jaakko Hietaniemi, josta tuli myöhemmin yksi TBK:n jääkiekkoilun vahvoja miehiä.

Piirinsarjan kolmannessa ottelussaankin TBK oli edelleen voitokas, nyt uhrina Ilves II Hjorthin ja Arne Janssonin maaleilla. Tampereen piirinsarjan voitto vei TBK:n valtakunnansarjan nousukarsintoihin kamppailemaan noususta mestaruussarjaan! Vastassa oli Turun ykkönen IFK ja ottelu pelattiin Turussa helmikuun 9. päivänä. Vielä ei ollut TBK:n aika, sillä Bertel Lindroosin neljän maalin siivittämänä ÅIFK murskasi tamperelaiset 7-1 ja nousi seuraavaksi kaudeksi mestaruussarjaan kuuluisien Ilveksen, KIF:n ja HJK:n seuraksi.

Talvi oli myöhässä, ja TBK pääsi pelihommiin vasta aivan tammikuun lopussa 1937. Mestaruussarjan alapuolella olevaan valtakunnansarjaan osallistui 12 neljään lohkoon jaettua joukkuetta. TBK:n lohkosta mestaruussarjaan nousua lähtivät tavoittelemaan sen lisäksi kaksi Ilvestä: Tampereen Ilveksen kakkosjoukkue ja Jämsänkosken Ilves. Nämä kolme joukkuetta osallistuivat samalla myös Hämeen piirinsarjaan, jossa lisäksi olivat mukana Tampereen Kisa-Veikot ja Tampereen Palloilijat. TBK:n ja Ilvesten välisten otteluiden tulokset laskettiin sekä piirinsarjaan että valtakunnansarjaan, erillisiä otteluita ei järjestetty.

Avauspelissään TBK voitti piirinsarjassa Kisa-Veikot 5-1. Sitten oli vuorossa kaksi “kahden sarjan peliä”, joissa ensin kaatui Tampereen Ilveksen kakkosjoukkue maalein 2-1 Hjorthin tehdessä voittomaalin, ja sitten vielä Jämsänkosken Ilveskin 4-1, kun Kivekäs maalasi kahdesti. Tampereella vaikuttaneesta Ahsen-Bören veljessarjasta TBK:ssa aina SM-sarjakausiin saakka pelannut Zeyd nähtiin JIlves-pelissä ensimmäistä kertaa TBK:n kokoonpanossa. Toki hän oli hyvinkin saattanut pelata jo kauden kahdessa ensimmäisessäkin pelissä, mutta niistä ei ole mainittu joukkueiden nimilistoja.

Valtakunnansarjan lohkonsa voittaneena TBK isännöi Tampereella nousukarsintaturnausta, johon sen lisäksi olivat päässeet Turun Riento, Hämeenlinnan Tarmo ja Viipurin Reipas. TBK:n matka katkesi kuitenkin heti avauspeliin, kun Riento voitti 5-0. Turkulaiset voittivat koko lopputurnauksen ja nousivat seuraavaksi kaudeksi viidenneksi joukkueeksi mestaruussarjaan.

Piirinsarjan TaPa-ottelu pelattiin vielä kolmisen viikkoa valtakunnansarjan karsinnan jälkeen. Se päättyi tasatulokseen 2-2, kun TaPa nousi päätöserän viime hetkillä tasoihin. Pisteen menetyksellä ei ollut kuitenkaan merkitystä, vaan TBK kirjasi tililleen ensimmäisen tittelinsä Hämeen piirin mestarina – vasta neljännellä “tosikaudellaan” perustamisensa jälkeen.

TBK osallistui taas sekä valtakunnansarjaan että piirinsarjaan. Tällä kertaa eri sarjojen ottelut pelattiin erillisinä, eli samoja joukkueita vastaan oteltiin kahdesti, ensin piirinsarjassa ja myöhemmin valtakunnansarjassa. Jälkimmäisen sarjan voittajalla oli taas karsintojen kautta mahdollisuus nousta mestaruussarjaan.

Piirinsarjassa TBK voitti yhden ja hävisi kaksi peliä. Ainoa voitto tuli TKV:sta maalein 3-2 Zeyd Ahsen-Bören vastatessa kaikista kolmesta maalista. Kahdessa muussa pelissä Bollklubben jäi ilman maaleja: TaPa voitti sen 1-0 ja Ilves 4-0. Ilves-ottelu oli sikäli merkityksellinen, että ensimmäistä kertaa TBK sai vastaansa paikalliskilpailijansa ykkösjoukkueen. Hallitsevasta ja myös tulevasta suomenmestarijoukkueesta Erkki Rintala kurmootti TBK:ta kahdella maalilla, Jussi Tiitola ja Matti Wasama yhdellä.

Valtakunnansarjassa vastustajat olivat muuten samat, mutta TKV:n ja TaPan lisäksi Ilvestä edusti kakkosjoukkue – sen ykkösjoukkuehan oli jo mestaruussarjassa. TBK avasi sarjan voittamalla TKV:n 6-3. Ensimmäistä kertaa kokoonpano- ja myös maalintekijätilastoissa nähtiin nimi Jarl Ohlson. Hänkin toki oli luultavasti ollut mukana jo kauden alusta, mutta tässä pelissä näkyy ensimmäinen vahvistettu tieto. TaPa kaatui maalein 4-1 ja Ilves II:kin vielä 1-0 päätöserässä syntyneellä voittomaalilla. TBK voitti taas Hämeen ryhmänsä ja pääsi yrittämään nousua mestaruussarjaan.

Tällä kertaa mestaruussarjanousun edessä ei ollut turkulaisia, vaan vastus tuli Hämeenlinnasta ja matka katkesi jo karsintapeleissä ennen lopputurnausta. TBK kohtasi Hämeenlinnan Tarmon kahdessa pelissä, joista ensimmäisessä se nousi vieraissa kolmen maalin takaa tasoihin Zeyd Ahsen-Bören kahdella ja Jallu Ohlsonin yhdellä maalilla. Kolme päivää myöhemmin kuitenkin kotona Tampereella tie nousi pystyyn, kun Tarmo voitti peräti 6-0. Mestaruussarjaan nousi kuitenkin lopputurnauksen kautta helsinkiläinen HSK.

Jälleen pelattiin piirinsarjan mestaruudesta ja yritettiin nousua mestaruussarjaan valtakunnansarjan kautta. Tänä talvena kuitenkin ehdittiin pelaamaan sarjapelien lisäksi myös ystävyysotteluita eli harjoituspelejä. 11 talteen saatua virallista ottelua oli yhden kauden ennätysmäärä.

Tampereella aloitettiin kausi uudenvuodenpäivänä 1939 pikasarjalla TBK:n, Ilveksen kakkosjoukkueen ja TaPan kesken 3×10 minuutin erin pelatuilla otteluilla. TBK vei pikasarjan voittamalla ensin Ilves II:n 4-1 ja perään TaPan 3-0. Tammikuun lopussa päästiin taas pelitouhuihin, kun TBK kävi Hämeenlinnassa harjoittelemassa Tarmon kanssa ja voitti 5-3.

Tammikuun viimeisenä päivänä alkoi piirinsarja, jossa Tampereen lohkossa TBK:n lisäksi olivat mukana Ilves (ykkösjoukkueellaan) sekä TaPa. Sarja alkoikin suuryllätyksellä, kun TBK kaatoi Ilveksen 2-1! Myös TaPa kaatui 3-1, ja TBK jatkoi yhdessä Ilveksen kanssa myöhemmin pelattavaan Hämeen piirin lopputurnaukseen.

Valtakunnansarjan Häme-ryhmään piti osallistua TBK, TKV, TaPa ja Ilves II, mutta syystä tai toisesta Ilves ei joukkuetta sarjaan laittanut. TBK oli ryhmässään täysin suvereeni murskaamalla TKV:n 12-0 ja TaPan 6-0, ja etenemällä lopputurnaukseen karsimaan mestaruussarjapaikasta toisen kerran kolmeen vuoteen. Helsingistä karsintoihin ylsi Karhu-Kissat ja Varsinais-Suomesta TPS.

TBK:n lopputurnaustaipaleessa oli tapahtunut edistystä, sillä nyt se pelasi kaksi peliä eikä hävinnyt niistä kumpaakaan – ei tosin myöskään voittanut. Se pelasi TPS:n kanssa tasan 0-0 ja seuraavana päivänä Karhu-Kissojen kanssa 2-2. Kun TPS voitti K-Kissat, se nousi myös mestaruussarjaan. Lopputurnauksessa TBK:n kokoonpanossa nähtiin tulevista mestaruussarjapelaajista ensimmäistä kertaa vahvistetusti Jaakko Hietaniemi ja Birger Nylund. Ainakin Hietaniemi tosin oli siirtynyt Bollklubbeniin jo aiemmin ja oli varmasti pelannut sinipaidassa aiemminkin.

Maaliskuun 10. ja 12. päivä kausi päätettiin Hämeen piirin lopputurnauksella TBK:n, Ilveksen ja Tarmon kesken. TBK hävisi Ilvekselle 0-4 ja voitti Tarmon samoin lukemin. Kun Tarmo oli onnistunut kaatamaan Ilveksen 3-2, kaikki joukkueet olivat tasapisteissä. Ilves nousi ykköseksi

Talvisota katkaisi lähes kaiken jääkiekkotoiminnan, mutta sodan jälkeen päästiin alkutalvesta vähän pelaamaankin. Mestaruussarjaa, valtakunnansarjaa tai piirinsarjoja ei kauden aikana pelattu, mutta seuraavan talven alkaessa edelleen vielä vuoden 1940 puolella pelattiin kuitenkin karsintaottelu noususta mestaruussarjaan. Normaalin kausilaskennon mukaanhan oltaisiin oikeasti jo seuraavassa kaudessa, mutta tämä joulukuinen peli oli vielä kautta 1939-40.

Karsintapelin toinen osapuoli oli helsinkiläinen HSK, joka oli jäänyt mestaruussarjassa viimeiseksi kaudella 1938-39 ja määrätty karsimaan sarjapaikastaan nyt kun jääkiekkotoiminta taas jatkui. Sitä vastaan karsimaan pääsi TBK, kenties siksi, että se oli viimeksi pelatun valtakunnansarjan lopputurnauksessa ollut paras mestaruussarjan ulkopuolelle jäänyt joukkue. Karsintaottelu pelattiin Helsingissä 11.12.1940. HSK voitti ottelun 3-1 ja jatkoi SM-sarjassa. Zeyd Ahsen-Böre teki pelin ja kenties koko vuoden 1940 ainoan TBK-maalin.

Taas oltiin lähellä mestaruussarjaa, mutta vieläkään ei ollut oikea aika.

Karsintapelinsä hävittyään TBK jatkoi pelaamalla piirinsarjaa ja valtakunnansarjaa. Jälkimmäinen oli nyt muutettu aiemmasta lohkomuodostaan yhdeksi sarjaksi, johon osallistui viisi joukkuetta. TBK oli sarjan ainoa ei-helsinkiläinen joukkue, kun muut olivat Karhu-Kissat, Helsingin Toverit, Arsenal ja Kadettioppilaskunta. Viimeksi mainittu oli siis armeijan joukkue.

Piirinsarjassa pelasivat TBK, Ilves ja Hämeenlinnan Tarmo. Tamperelaiset pelasivat tasan 2-2, Tarmo taas voitti ne molemmat. TBK hävisi sille 1-4.

Valtakunnansarjassa ykköseksi itsensä pelasi Karhu-Kissat, joka voitti kaikki neljä peliään ja nousi mestaruussarjaan. TBK hävisi sille heti sarjan avausottelun 1-2, ja kun K-Kissat ei kompastellut muihinkaan, niin TBK jäi toiseksi, vaikka voitti loput ottelunsa. Kadettikoulun se löi peräti 7-2, ja kaksipäiväisellä Helsingin reissulla Uno Jansson nollasi sekä Arsenalin (2-0) että Toverit (3-0). Zeyd Ahsen-Böre maalasi ainakin kolmessa noista neljästä valtakunnansarjan pelistä.

Kauden aikana Ilvestä vastaan miteltiin nyt toden teolla, vaikka vielä eri sarjatasoilla pelattiinkin. Piirinsarjan pelin lisäksi pelattiin ystävyysotteluita, ja kun niiden voitot menivät tasan, vedettiin kauden päätteeksi spontaanisti perään vielä kaksi ottelua “Tampereen mestaruudesta” ennen kuin paremmuus saatiin selvitettyä. Tasan päättyneen piirinsarjan pelin lisäksi TBK voitti ennen sarjoja pelatun ystävyysottelun 4-2 ja Ilves puolestaan sarjojen jälkeisen ottelun 2-0. Joukkueet päättivät ratkaista keskinäisen paremmuutensa vielä yhdellä ottelulla, joka kuitenkin päättyi “jatkovuoronkin” jälkeen tasan 2-2. Tampereen herruuden Ilves vei vasta 2-0 päättyneen uusintaottelun jälkeen.

Valtakunnansarjan kakkostilan jälkeen TBK:sta tulikin yhtäkkiä mestaruussarjajoukkue. Pääsarjan kolmesta turkulaisjoukkueesta TPS oli pudonnut suoraan ja Karhu-Kissat noussut sen tilalle. Riento ja ÅIFK olivat tasapisteissä ja niiden piti pelata uusintaottelu, jonka häviäjä karsisi mestaruussarjapaikastaan TBK:ta vastaan. Maalieroltaan selvästi parempi ÅIFK kuitenkin kieltäytyi pelaamasta uusintaa, joten Riento piti sarjapaikkansa, ja TBK:kin nostettiin suoraan ilman karsintapeliä ÅIFK:n tilalle mestaruusarjaan. Erikoisena käänteenä oli kuitenkin se, että kun mestaruussarjaa sodan takia tulleen vuoden tauon jälkeen päästiin jatkamaan, ainoana turkulaisjoukkueena mukana oli alun perin suoraan pudonnut TPS!

Nyt oli syttynyt jatkosota, jonka aktiivisen ensimmäisen vuoden aikana sarjoja ei taaskaan pelattu. Helmikuussa 1942 Ilves ja TBK saivat kuitenkin järjestettyä pari keskinäistä harjoitusottelua. Joukkueiden kokoonpanot olivat luonnollisesti normaalia satunnaisemmat, kun nuorukaisia oli rintamalla.

Ensimmäisen ystävyysottelun voitti Ilves 4-3. Sen maaleista kolme teki Matti “Rinuli” Rintakoski, josta muutamaa vuotta myöhemmin tulisi TBK:n pelaaja ja lopulta mestarikapteenikin. TBK:n maalintekijöinä olivat tutut Zeyd Ahsen-Böre, Jarl Ohlson ja Klaus Hjorth. Viikkoa myöhemmin joukkueiden kohdatessa toisen kerran Ohlson osui kahdesti ja TBK voitti peräti 5-0. Joukkueet olivat sopineet myös kolmannesta ystävyysottelusta, joka oli tarkoitus pelata helmikuun 22. päivä, mutta se saattoi jäädä pelaamattakin, ainakaan lopputulosta ei löydy.